9.11.2022
Minun ääneni -hankkeen työntekijä Anna Arola kertoo, miten musiikkiryhmässä Pispan lähitorilla syntyi kaksi uutta laulua.
Kuulin Muistoista musiikiksi -menetelmästä ensi kertaa, kun osallistuin Oman elämäni sävelet -hankkeen webinaariin joulukuussa 2021. Muistoista musiikiksi -menetelmän toinen kehittäjä Maaret Meriläinen vinkkasi webinaarissa tästä osallistavasta ryhmämenetelmästä, joka heti alkoi kiinnostaa minua. Kun tutustuin menetelmästä kirjoitettuun oppaaseen, innostuin yhä enemmän. Esitinkin pikimmiten työkavereilleni Kaisalle ja Maijalle, että olisi mukava käytännössä kokeilla Muistoista musiikiksi -menetelmää. Niin syntyi idea, että Pispan lähitorilla syys – lokakuussa 2022 kokoontuvassa ryhmässä menetelmää kokeiltaisiin.
Muistoista musiikiksi -menetelmän ovat kehittäneet toimintaterapetti Maaret Meriläinen ja fysioterapeutti Minna Kangas. Menetelmä sai alkunsa Oulun Seudun Muistiyhdistyksen Vielä Virtaa -hankkeen musiikkiryhmässä, joka aloitti toimintansa 2013. Menetelmä sai valtakunnallisen TerveSos-palkinnon toukokuussa 2015. Palkinto jaetaan innovatiiviselle tai poikkeuksellisen onnistuneelle ratkaisulle, joka on syntynyt sosiaali- ja terveysalan tutkimus-, kehittämis- tai kokeiluhankkeen tuloksena.
Muistoista musiikiksi -menetelmän ydinidea on, että ryhmätoimintaan osallistuvien muistoista kirjoitetaan laulu. Pispan lähitorilla kokoontuneessa musiikkiryhmässä kyselin ensin, mistä aiheesta osallistujat haluaisivat tehdä yhteisen laulun. Pyysin osallistujia kertomaan oman elämänsä muistoja. Kerrottuja muistoja tuntui yhdistävän matka: venematka, soutuvenematka, polkupyörämatka, Ruotsin-matka, evakkomatka ja karavaanimatka. Ehdotin, voisiko yhteisen laulun aiheena olla matka.
Kotiinpäin yöllä
Ensimmäinen muistelukierros innosti ryhmään osallistuvaa Anja Saarista riimittelemään muistostaan sanat ryhmän alkulauluna käytettyyn Hans vili -lauluun (Tule, tule piirihin). Olin aivan täpinöissäni, kun Anja seuraavalle tapaamiskerralle yllättäen toi kirjoittamansa ja tulostamansa laulurunon Kotiinpäin yöllä. Laulu kuvasi hänen nuoruudessaan tekemäänsä pitkää polkupyörämatkaa lavatansseista Tampereen keskustan kautta mökille läpi huumaavan kesäyön. Aloimme heti harjoitella uutta laulua yhdessä. Kotiinpäin yöllä -laulu selvästi ihastutti ja innosti muitakin. Laulua oli mukava laulaa, kun melodia oli jo ennestään tuttu.
Menneitä muistellessa
Vaikka meillä jo oli yksi muistoista syntynyt laulu, ehdotin, että kokoaisimme osallistujien muistoista vielä yhden yhteisen laulun. Osallistujat muistelivat pyynnöstäni vielä uudelleen matkoja, ja kirjoitin mahdollisimman yksityiskohtaisesti kunkin muistot ylös. Riimittelin muistoista kuusisäkeistöisen laulun, jossa kunkin osallistujan muistoista syntyi yksi oma säkeistö. Kertosäkeistöksi kirjoitin muistoissa mainittuja menopelejä.
Laulun sanoja kirjoittaessani hyräilin mielessäni Kullan ylistys -kappaletta (Minun kultani kaunis on). Tutun laulun hyräily auttoi saamaan tekstin sopivan mittaiseksi melodiaan. Kun olin aikani haudutellut tekstiä ja tehnyt siihen muutoksia, kokeilin, pystyisinkö säveltämään tekstiin uuden melodian. En ollut aiemmin juurikaan laulun melodioita tehnyt, joten haaste oli uusi mutta myös kovin innostava.
Seuraavalla tapaamisella esittelin uuden laulun ryhmäläisille. Kysyin, haluaisivatko he tehdä tekstiin muutoksia. Teimme yhden sanamuutoksen ja vaihdoimme kahden sanan paikkaa. Olin tahallani jättänyt laulun nimeämättä, joten kysyin nyt ryhmäläisten ideoita laulun nimeksi. Nimiehdotuksia tulikin monta, kuten Matkamuistolaulu ja Laulu menneiltä ajoilta. Lopulta päädyimme nimeen Menneitä muistellessa.
Melodia tutuksi
Opettelimme ensin laulun kertosäkeistön, koska se toistuu joka säkeistössä ja on siksi määrällisesti iso osa laulua. Ensin yksi ryhmäläinen tuskaili, että kertosäkeistön melodia on hankala eikä sitä voi oppia. Kun kertasimme melodiaa useamman kerran, ryhmäläinen totesi, että kyllä tämän oppii. Yhden ryhmäläisen mielestä kertosäkeistö on korvamato, joka jää päähän soimaan.
Kun harjoittelimme säkeistöjen melodiaa, pyysin kunkin säkeistön muiston kertojaa vielä kertomaan muistonsa omin sanoin. Joidenkin säkeistöjen muistot kertasin itse, koska muiston kertoja ei sattunut olemaan paikalla.
Polkupyörä, rollaattori, kuntopyörä, kävelysauvat
Muistoista musiikiksi -menetelmän yksi vaihe on musiikkivideon tekeminen uudesta laulusta. Keskustelimme, näkyisivätkö ryhmäläiset videolla vai laittaisimmeko videolle laulun päälle erilaisia kuvituskuvia. Ryhmäläiset olivat sitä mieltä, että he voivat videolla näkyä. Kuvauspäivänä nauhoitimme videolle paitsi laulut myös pieniä ottoja eri menopeleistä: yksi ryhmäläinen talutti polkupyörää, toinen käveli rollaattorin kanssa, kolmas sauvakävelysauvojen kera, ja neljäs ryhmäläinen polki kuntopyörää. Näistä pikkuvideoista tuli kuvituselementtejä Menneitä muistellessa -laulun kertosäkeistöön. Tajusin, että polkupyörä yhdisti molempia uusia laulujamme, ja niin polkupyörä koristi molempien laulujen videoita.
Laulut julki
Ehdotin ryhmäläisille uusien kappaleiden kantaesittämistä. Vaikka uusien laulujen esittäminen oli jännittävää, minusta tuntuu, että se oli ryhmäläisille myös palkitsevaa. Ainakin itse olin rinta rottingilla, kun saimme esittää kaksi ennen kuulumatonta laulua. Musiikkivideot julkaisemme nyt yhtä aikaa tämän blogikirjoituksen kanssa.
Muistoista musiikiksi -menetelmä tuntui minusta erittäin mukavalta ja antoisalta. Tuntui hyvältä kuulla osallistujien muistoja ja sen jälkeen tehdä muistoista laulu. Jokaisen yksittäisistä muistoista syntyi yksi yhteinen laulu. Lisäksi saimme tunnelmallisen laulun yhden osallistujan polkupyörämuistosta halki kesäyön. Oli ilo saada harjoitella ja esittää laulut yhdessä. Musiikkivideot jäävät muistoksi yhteisestä musiikillisesta matkastamme. Kiitos ihanille musiikkiryhmäläisille! Eteenpäin on elävän mieli!
teksti Anna Arola
Ajatuksia arjesta -sarjassa Minun ääneni -hankkeen työntekijät jakavat oivalluksia ja tunnelmapaloja hankkeen arjesta.
Muistoista musiikiksi – osallistava ryhmämenetelmä muistisairaille ihmisille. Opas. (PDF 1508 kt)
