1.12.2023
Valtakunnallisia musiikkikasvatuspäiviä vietettiin Rovaniemellä 16.–19.11. jo kuudetta kertaa. Mukaan!-tapahtuman järjesti Suomen musiikkikasvatusjärjestö FiSME. Minun ääneni -hankkeen hankepäällikkö Kaisa Tienvieri ja hankeasiantuntija Maija Halme vierailivat musiikkikasvatuspäivillä pitämässä työpajaa ja aistimassa alan tunnelmia.
Tänä vuonna musiikkikasvatuspäivien teema oli kohtaamisia musiikkikasvatuksessa. Mukaan!-tapahtuman infolehtisen alkusanoissa FiSMEn puheenjohtaja Suvi Saarikallio kehottaa kaikkia katsomaan oman alan rajojen yli, kohtaamaan uusia ihmisiä ja pohtimaan, miten innostaa kaikenlaiset ihmiset musiikkikasvatuksen pariin. Kaisa ja Maija kokivatkin olevansa juuri oikeassa paikassa oikeaan aikaan, sillä Minun ääneni -hanke toimii juuri usean alan rajapinnalla.
Innostusta ja oivalluksia työpajassa
Torstaipäivän otsikko oli Kohdataan! Minun ääneni -hankkeen työpaja alkoi alkuillasta ja paikalle oli löytänyt mukavasti aiheesta kiinnostuneita ihmisiä. Tuttuun tapaan työpaja oli hyvin toiminnallinen ja osallistujat pääsivät käytännössä kokeilemaan ja kokemaan erilaisia tekniikoita. Tekemisen lomassa tekniikoita taustoitettiin tutkimustiedolla.
Tekeminen ja tekniikat olivat tuttuja monille osallistujista, mutta Minun ääneni toi asiaan hieman uudenlaista näkökulmaa, kun pajassa keskityttiin nimenomaan ikäihmisten ja erityisesti muistisairaiden musiikkikasvatukseen ja siihen, millaisia vaikutuksia musiikilla on muistisairaan hyvinvointiin. Työpajassa esiteltiin Minun ääneni -hankkeen ryhmätoiminnan malli ja keskusteltiin musiikkitahdosta. Moni havahtui siihen, että musiikkitahto todella kannattaa itsekin tehdä!
Oli upeaa huomata, miten aidosti innostuneita ja kiinnostuneita työpajan osallistujat olivat aiheesta. Asiaa oli selvästi pohdittu etukäteen ja osallistujilla oli hyviä kysymyksiä. Monella oli halu kehittää omaa tai oman musiikkioppilaitoksen toimintaa niin, että ikäihmiset voitaisiin ottaa nykyistä paremmin huomioon.
Tuttuja teemoja ja tukea omaan työhön luennoista
Perjantain aihe oli Kuunnellaan! Kaisa ja Maija ehtivät käydä kuuntelemassa useampaa puheenvuoroa. Kasvatustieteen apulaisprofessori Signe Siklanderin Leikillisyyden rooli lasten musiikillisen kasvun tukemisessa -luennossa oli paljon tuttua asiaa, vaikka näkökulma olikin ikäihmisten sijaan lapsissa. Leikillisyys on hankala asia etenkin mitä vanhemmaksi ihminen tulee. Sitä ujostellaan ja arastellaan, vaikka leikillisyys on olennaisessa asemassa esimerkiksi vuorovaikutuksessa ja luovuudessa. Minun ääneni -hanke on törmännyt usein tähän arasteluun ja jopa kielteisiin asenteisiin leikillisyyttä kohtaan. Kuitenkin jokainen, joka musiikkiryhmissämme on uskaltautunut edes hieman leikkimään, on siitä iloinnut. Siklanderin luennolla kävi myös ilmi, että leikillisyys parantaa jopa parisuhteen laatua! Aikuisten siis todellakin kannattaa leikkiä!
Psykoterapeutti ja sosiaalipsykologi Emilia Kujala puhui Paras esiin turvan kokemusta vahvistamalla -luennollaan turvan luomisesta. Tämäkin luento vahvisti hankkeessa jo tehtyjä havaintoja ja liittyi olennaisesti myös leikillisyyden teemaan. Ikäihmisillä voi olla kielteisiä kokemuksia laulamisesta, jopa laulutraumoja. Heidän elämässään musiikkiin ja laulamiseen on saattanut liittyä paljon arviointia ja kritiikkiä, jolloin musiikin äärellä rentoutuminen, hassuttelu ja leikkiminen voi tuntua erittäin hankalalta. Salliva ja innostava ilmapiiri luodaan turvan tunnetta vahvistamalla.
Kaisa ja Maija kävivät myös Mia Makaroffin MunKuoro-työpajassa ja kuulemassa Tanja Linnavallin Musiikki lapsen kehityksen tukena varhaiskasvatuksessa sekä Johanna Hasun Oppimisen vaikeudet musiikin opiskelussa – teoriaa ja opetuksen keinoja -luennot.
Kaikki kahden päivän aikana koetut työpajat ja puheenvuorot tukivat hienosti toisiaan ja niistä sai valtavasti konkreettisia vinkkejä omaan työhön. Toisaalta oli ilo huomata, miten hankkeessa on pohdittu aivan samoja asioita ja kehitetty tapoja toteuttaa ikäihmisten musiikkikasvatusta monipuolisesti, laadukkaasti ja turvallisesti. Verkostoituminen ja verkostomaisesti vaikuttaminen on mitä parhain tapa vaikuttaa kulttuurihyvinvoinnin ajattelutavan leviämiseen myös musiikkikasvatuksen kentälle.
Musiikkikasvatuksen tulevaisuuden näkymiä
Musiikin harrastaminen ja sen hyvinvointivaikutukset kuuluvat kaikille. Tämä tarkoittaa sitä, että toimintaa tulee räätälöidä erilaisille osallistujille sopivaksi. Esimerkiksi ikääntyessä kognitiiviset kyvyt heikkenevät ja sairaudet tuomat omia haasteitaan. Räätälöinti onkin olennainen osa Minun ääneni -hankkeen toimintamallia, sillä ryhmissä on toimintakyvyltään hyvin erilaisia ihmisiä. Musiikkipedagogin työ vaatii hyvin paljon erilaisia työkaluja etenkin silloin, kun työskennellään erityisryhmien kanssa.
Tästä ja monista muista aiheista Kaisa ja Maija kävivät kiinnostavia keskusteluita noiden parin päivän aikana erilaisten musiikkikasvattajien kanssa. Alalla on herätty siihen, että koska ikäihmisten määrä lisääntyy ja lapsien määrä vähenee, voi musiikkikasvatustyö painottua aiempaa enemmän myös ikäihmisiin. Tällöin näkökulma on luonnollisesti toisenlainen, vaikka huomiot itse musiikkikasvatustyöstä ovatkin samoja. Tarvitaan keskustelua musiikkiharrastuksen saavutettavuudesta, esteettömyydestä ja ikäihmisten osallistamisesta. Myös kuntouttava näkökulma kiinnosti monia ja ihmisillä oli selvästi halu laajentaa omaa tietotaitoaan ja osaamistaan asian suhteen.
Minun ääneni -hankkeen aiheet ja teemat ovat hyvin ajankohtaisia musiikkikasvatuksen kentällä. Valtava kiitos kaikille luennoitsijoille, työpajan pitäjille ja muille kohdatuille ihmisille! Keskustelut olivat antoisia ja kannustus ja kiitos työstämme lämmitti sydäntä!
Teksti: Heidi Sirviö
