Musiikkitahtoon kirjataan itselle tärkeä ja merkityksellinen musiikki. Musiikkitahdosta käy ilmi, millaisissa tilanteissa ja millaista musiikkia ihminen haluaa kuunnella ja toisaalta milloin toivoo olevan hiljaisuutta. Musiikkitahdon voi liittää osaksi hoivatahtoa.
Tällä sivulla kerromme musiikkitahdosta oman elämäsi tärkeästä musiikista ja siihen liittyvistä muistoista ja vinkkaamme, miten voit alkaa tehdä omaa musiikkitahtoasi.
Elämässä voi tulla eteen tilanteita, joissa emme pysty ilmaisemaan omaa tahtoamme tai kyky siihen on alentunut. Tämä voi tapahtua esimerkiksi ikääntymisen seurauksena, mutta myös monet sairaudet tai vammat voivat hankaloittaa oman tahdon ilmaisua nuoremmillakin. Tällaisia tilanteita voivat olla muistisairauden lisäksi aivoinfarkti, syvä masennus tai muu pitkää toipumista vaativa ajanjakso.
Musiikki auttaa meitä erityisesti silloin, kun elämä haastaa. Tutkimuksien mukaan musiikki auttaa meitä toipumaan niin fyysisistä kuin psyykkisistäkin vastoinkäymisistä. Musiikki nostaa mielialaa, antaa energiaa, auttaa käsittelemään tunteita ja lohduttaa. Lisäksi tiedämme tutkimuksista, että mielimusiikki kuntouttaa erityisesti aivoja. Itselle rakas musiikki, johon liittyy tunteita ja muistoja, tekee meille hyvää.
On hyvä muistaa, että mahdollisuus omannäköiseen arkeen on tärkeää jokaiselle. Arkeen kuuluu oma mielimusiikki, jonka pariin olisi tärkeää päästä haluamassaan muodossa: kuunnellen, musisoiden, tanssien. Muistisairaan arjessa musiikki ei ole itsestäänselvyys. Muistisairaalle musiikki voi kuitenkin olla yksi harvoista välineistä, joiden avulla jo unohdettuja muistoja ja tunteita voi nousta jälleen esiin.
Kun musiikkitahto on tehty, on hyvä huolehtia, että sen olemassaolo ja säilytyspaikka ovat muidenkin ihmisten tiedossa. Musiikkitahtoa voivat hyödyntää sairastuneen läheiset tai häntä hoitavat ihmiset. On tärkeää, että muut ihmiset mahdollistavat musiikin kuuntelemisen ja harrastamisen sairastuneelle silloin, kun hän ei itse enää siihen pysty.
Musiikkitahto on dokumentti, johon on tallennettu tieto ihmisen musiikillisesta elämänhistoriasta ja musiikkitottumuksista. Musiikkitahtoon olisi hyvä kirjata se, millaisiin tilanteisiin, tunteisiin ja ihmisiin oman elämän tärkeä musiikki liittyy. Toivemusiikin lomaan voi kertoa omasta soitto-, laulu- tai tanssiharrastuksesta ja musiikillisista muistoista. Tärkeää on ilmaista myös se, millaisesta musiikista ei pidä ja milloin kaipaa hiljaisuutta.
Tärkeä, muistoja herättävä musiikki voi liittyä elämän eri vaiheisiin. Esimerkiksi lapsena kuullut kappaleet ja koululaulut ovat monille tärkeitä. Myös nuoruusvuosien musiikki kantaa mukanaan erityisiä, vahvoja muistoja. Monet mainitsevat tärkeiksi kappaleiksi häissä, hautajaisissa, nimenantojuhlissa tai muissa elämän isoissa tapahtumissa kuultuja kappaleita.
Elämäntapahtumiin liittyvien laulujen lisäksi tunteisiin vetoavat kappaleet ovat tärkeitä. Musiikki voi rauhoittaa, lohduttaa, ilahduttaa tai antaa energiaa. Myös nämä kappaleet on hyvä tallentaa musiikkitahtoon.
Musiikkitahto on hyvä kirjata paperille. Soittolistoja voi tehdä siihen soveltuvissa palveluissa, mutta teknologian muuttuessa paras vaihtoehto on säilyttää tieto myös paperimuodossa. Paperilla säilyy myös tieto tarinoista ja siitä, millaisiin hetkiin mikäkin musiikki sopii. Musiikkitahtoon voi liittää myös kuvia ja lehtileikkeitä tai muuta aiheeseen liittyvää materiaalia.
Löydät tämän sivun alareunasta tehtäviä, joiden avulla musiikkitahdon tekemisen voi aloittaa.
Musiikkitahdossa kerrotaan millaista musiikkia ja milloin haluan kuunnella silloinkin, kun en voi ilmaista tuota tahtoa itse selkeästi. Siellä kerrotaan, milloin haluan hiljaisuutta ja milloin toivon musiikkia. Siellä kerrotaan myös, millaisesta musiikista en pidä ja milloin en halua kunnella musiikkia. Musiikkitahto kertoo myös miten musiikki on ollut elämässäni läsnä – soittaen, laulaen, tanssien, kuunnellen.
Musiikkitahtoa kehittämään ja tietoa levittämään on koottu työryhmä, joka pohtii musiikitahtoa ja sen mahdollisuuksia sekä väyliä lisätä tietoisuutta sen merkityksestä. Ryhmää vetää hankepäällikkö Milka Lintinen Oman elämäni sävelet -hankkeesta Kanta-Hämeen muistiyhdistykseltä, jäseninä ovat väitöskirjatutkija Anni Pitkäniemi Helsingin yliopiston ”Musiikki, ikääntyminen ja kuntoutus” -tutkimusryhmästä, yliopistonopettaja, FT Annika Tammela Jyväskylän yliopstosta, musiikkiterapeutti Mikko Romppainen HAMKista, musiikkipedagogi Heidi Kurtti Äänekoskelta, Kehitysjohtaja Kari Mikkonen Sentina Oy, Tiina Kuopanportti Taitekohta Oy ja Minun ääneni -hankkeelta Kaisa Tienvieri.
Lue musiikkitahtotyöryhmän kirjoittama artikkeli Taidetutka-lehdestä. Taidetutka-lehden sivuille (siirryt toiselle verkkosivulle, linkki aukeaa uuteen välilehteen)
Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen Oman elämäni sävelet hankkeessa on kehitetty Musiikkitahtomenetelmä™, johon sisältyy Musiikkitahtovihko, Musiikillinen elämänpuu -juliste, ohjeet vihkon täyttämiseen ja ohjaajan oppaan musiikkitahtotyöpajan järjestämiseen.
Lue lisää Musiikkitahtomenetelmästä™ Oman elämäni sävelet -hankkeen sivuilta. Oman elämäni sävelet verkkosivut (avautuu uuteen välilehteen)
