Musiikkitahto, musiikkitestamentti, musiikillinen elämänkerta. Samalla asialla on monta nimeä.

Musiikkitahtoon kirjataan itselle tärkeä ja merkityksellinen musiikki. Siitä tulisi ilmetä lisäksi, millaisissa tilanteissa musiikkia haluaa kuulla ja toisaalta milloin kaipaa hiljaisuutta.

Tällä sivulla kerromme musiikkitahdosta oman elämäsi tärkeästä musiikista ja siihen liittyvistä muistoista ja vinkkaamme, miten voit alkaa tehdä omaa musiikkitahtoasi.

Musiikkitahdossa kerrotaan millaista musiikkia ja milloin haluan kuunnella silloinkin, kun en voi ilmaista tuota tahtoa itse selkeästi.  Siellä kerrotaan, milloin haluan hiljaisuutta ja milloin toivon musiikkia. Siellä kerrotaan myös, millaisesta musiikista en pidä ja milloin en halua kunnella musiikkia.

Miksi se on hyvä tehdä? 

Elämässä voi tulla tilanteita, jolloin on vaikea ilmaista omaa tahtoa, esimerkiksi ikääntymisen tai muistisairauden seurauksena. Myös aivoinfarkti, syvä masennus tai muu pitkää toipumista vaativa ajanjakso voi aiheuttaa tilanteen, jossa läheisten tai sinua hoitavien ihmisten olisi hyvä tietää, millaista musiikkia haluaisit kuunnella. Musiikki voi auttaa aivoja toipumaan. Se myös nostaa mielialaa.

Mielimusiikki kuntouttaa. Itselle tuttu ja rakas musiikki tekee hyvää, sillä siihen liittyy tunteita ja muistoja.

”Aivotutkimukset ovat osoittaneet, että musiikin herättämät tunteet ja muistot ovat ikään kuin saareke, joka on säilössä niillä etuotsalohkon sisäpinnan alueilla, missä Alzheimerin tautiin liittyvä kudostuho tapahtuu viimeisenä. Se mahdollistaa sen, että erilaisia musiikkiaktiiviteetteja, kuten kuuntelua ja laulamista voidaan käyttää muistisairaiden kuntoutuksessa ja hoitamisessa läpi koko sairauden spektrin, sanoo apulaisprofessori Teppo Särkämö Helsingin yliopistosta.

Tuttujen kappaleiden kuuntelu ja niistä keskustelu omaisen kanssa tai yhdessä laulaminen voivat ylläpitää muistisairaan emotionaalista ja kognitiivista toimintakykyä. Laulaminen tukee myös muistisairaan työmuistin toimintaa. Tätäkin laajempi merkitys musiikilla voi olla masentuneisuuden vähenemisessä ja elämänlaadun kohoamisessa. Hyötyä voi syntyä, kun musiikin kuuntelu tai vaikkapa laulaminen on säännöllistä.”
Teppo Särkämön haastattelusta Ylen artikkelissa 28.1.2020. Lue haastattelu. 

Mitä musiikkitahto sisältää?

Musiikkitahto on se paikka, johon tieto musiikillisesta elämänhistoriastasi ja musiikkitottumuksistasi on tallennettu. Musiikkitahtoon olisi hyvä kirjata myös se, millaisiin tilanteisiin, tunteisiin ja ihmisiin oman elämän tärkeä musiikki liittyy. Toivemusiikin lomaan voi kertoa omasta soitto- tai lauluharrastuksesta ja musiikillisista muistoista. Jotkut tärkeät musiikkikappaleet voivat liittyä tanssiharrastukseen – vaikkapa balettiin tai lavatansseihin. 

Tärkeä, tunteita ja tarinoita kantava musiikki voi olla kehtolaulu tai leikkilaulu, jonka on kuullut äidin tai isoisän laulamana, jota on laulanut omille lapsilleen ja lastensa lapsille. Tärkeä voi olla teini-iän kynnyksellä radiosta kuultu rytmimusiikin kappale, joka suorastaan räjäytti tajunnan tai konsertissa koettu musiikillinen matka, joka nostatti useita, sanoittamattomiakin tunteita pintaan. Se voi olla nuotiopiirin kitaralaulu tai elokuvan tunnusmusiikki, joka vavahdutti lopputekstien aikaan. Musiikki saattoi siivittää automatkoja, opintojen aikana tenttiin valmistautuessa, talvi-iltana takkatulen ääressä tai teknobileissä strobovalojen sykkeessä.

Mistä aloittaa?

Musiikkitahto on hyvä kirjata ylös paperille tai vaikkapa vihkoon. Soittolistoja voi tehdä siihen soveltuvissa palveluissa, mutta teknologian muuttuessa paras vaihtoehto on säilyttää tieto paperimuodossa. Paperilla säilyy myös tieto tarinoista ja siitä, millaisina hetkinä musiikki sopii ja milloin ei. Jos musiikkitahtoa kirjoittaa vihkoon, sinne voi myös lisätä valokuvia ja lehtileikkeitä, piirroksia ja ylöskirjoitettuja laulujen sanoja. Olemme laatineet muutamia tehtäviä, joiden avulla pääsee hyvään vauhtiin omien mieltymysten ja merkityksellisten muistojen kirjaamisessa. Löydät tehtävät tämän sivun alareunasta.

Musiikkitahto-työryhmä

Musiikkitahtoa kehittämään ja tietoa levittämään on koottu työryhmä, joka pohtii musiikitahtoa ja sen mahdollisuuksia sekä väyliä lisätä tietoisuutta sen merkityksestä. Ryhmää vetää hankepäällikkö Milka Lintinen Oman elämäni sävelet -hankkeesta Kanta-Hämeen muistiyhdistykseltä, jäseninä ovat väitöskirjatutkija Anni Pitkäniemi Helsingin yliopiston ”Musiikki, ikääntyminen ja kuntoutus” -tutkimusryhmästä, yliopistonopettaja, FT Annika Tammela Jyväskylän yliopstosta, musiikkiterapeutti Mikko Romppainen HAMKista, musiikkipedagogi Heidi Kurtti Äänekoskelta, Kehitysjohtaja Kari Mikkonen Sentina Oy, Tiina Kuopanportti Taitekohta Oy ja Minun ääneni -hankkeelta Kaisa Tienvieri.