Soita kehoasi ja jumppaa aivojasi!
Kehorytmeillä tarkoitetaan ääniä, joita tuotetaan omaa kehoa soittamalla, kuten taputtamalla, tömistämällä ja suhistamalla. Kehorytmeissä saa itse toimia sekä soittajana että soittimena. Kehorytmien avulla päästään matalalla kynnyksellä yhteismusisoimaan. Rytmi on perustavanlaatuinen musiikin elementti ja kommunikoinnin väline. Kehorytmit ovatkin kuuluneet eri aikakausien musiikkikulttuureihin joka puolella maailmaa.
Kehorytmit ovat oivallista aivojumppaa, sillä niissä yhdistyvät liike, soittaminen ja musiikki. Kehorytmit kehittävät monia osa-alueita: motoriikkaa, koordinaatiota, kehon hahmottamista ja musiikin hahmottamista. Oman kehon soittaminen aktivoi aivojen eri alueita. Ryhmä saa paljon iloa kehorytmeistä! Jo yhdessä taputtaminen on kaikessa yksinkertaisuudessaan palkitsevaa, ja se tuottaa mielihyvää. Omat kädet ovat kätevä soitin, josta lähtee hyvin ääntä! Yhteinen pulssi löytyy helposti ja tulee sellainen olo, että luomme yhdessä jotain. Toisaalta kehorytmit tarjoavat mukavaa haastetta, ja ne ovat näyttäviä yhdessä tehtynä!
Aloita tarpeeksi hitaasti. Harjoitelkaa ensin lyhyt pätkä, toistakaa riittävästi ja rauhassa, ja vasta sitten jatkakaa haastavampiin harjoituksiin. Rohkaise kokeilemaan ja painota, ettei tarvitsekaan onnistua täydellisesti. Tärkeintä on tarttua haasteeseen ja tähän mahtavaan aivojumppaan, jossa tehdään montaa asiaa yhtä aikaa.
Oppiminen on yksilöllistä. On hyvä muistaa, että kehorytmit voivat olla yksilöstä riippuen yhtä lailla helppoja tai haastavia, oli muistisairautta tai ei. Helpoimpia kehorytmejä ovat sellaiset, joissa käytetään esimerkiksi pelkkiä käsiä tai pelkkiä jalkoja. Haastetta tehtäviin lisää kehon eri tasojen käyttö: haastavampia ovat liikesarjat, joissa yhdistetään ylhäällä käsillä ja alhaalla jaloilla tehtäviä liikkeitä. Lisähaastetta tuovat ristikkäiset liikkeet ja samaan aikaan eri kehonosilla tehtävät liikkeet. Keksi rohkeasti itse helppoja tai vaikeita, ryhmälle sopivia kehorytmejä kappaleisiin. Erilaisia yhdistelmiä on loputtomasti!
Ota aina osallistujien toimintakyky huomioon. Raajojen toimintakyvyssä voi olla rajoitteita esimerkiksi halvaantumisen tai amputaation vuoksi. Joskus jalat toimivat paremmin kuin kädet, tai toisinpäin. Tehtävästä voi hyvin antaa myös helpotetun tai sovelletun vaihtoehdon. Myös suulla voi tehdä äänteitä, jos kehorytmien tekeminen on vaikeaa. Jokainen osallistuu oman kykynsä ja halunsa mukaan.
Rytmien ja liikesarjojen opettelua voi helpottaa sanoilla tai loruilla. Lorut ovat tehokas apu rytmien oppimiseen! Joskus kehon osien nimet tai muut rytmin ääntä kuvaavat sanat auttavat liikkeiden hahmottamisessa.
Äänitteiden mukana rytmittely voi ensin tuntua helpommalta. Useimmista tämän osion tehtävistä löytyy video Minun ääneni -kanavalta YouTubesta.
Näitä tehtäviä voi soveltaa mainiosti myös soitinten kanssa.
