Rohkaistaan ottamaan oma soitin mukaan, vaikka sen soittaminen ei enää onnistuisikaan.
Monella on saattanut olla soittoharrastus, joka on toimintakyvyn muuttuessa tai jostain muusta syystä jäänyt vähemmälle. Soittimen äärelle palaamiseen voi olla iso kynnys, mutta siihen kannattaa aina rohkaista. Oman soittimen voi tuoda mukana ryhmän kokoontumiseen ja kertoa siihen liittyvistä muistoista. Soitinta voi muutenkin esitellä tai sen toimintatapaan ja historiaan voidaan tutustua yhdessä. Kun soittaminen on käynyt vaikeammaksi, voi keksiä, millaisilla erilaisilla tavoilla soittimesta kuitenkin saa äänen – esimerkiksi koputtamalla kevyesti, koskettelemalla varovasti kieliä, naputtelemalla läppiä jne.
