Aivoviikko 2023: Ajattele aivojasi, mieti muistiasi


13.3.2023

Muistiliitto haluaa herätellä vuoden 2023 Aivoviikolla ihmisiä siihen, että muistisairauksia voi ennaltaehkäistä ja niiden puhkeamista voi lykätä. Sen vuoksi vuoden 2023 teema on Ajattele aivojasi, mieti muistiasi. Aivoviikkoa vietetään 13.–19.3.2023. Myös me Minun ääneni -hankkeessa puhumme muistin kuntouttamisen lisäksi muistisairauksien ennaltaehkäisystä musiikin avulla. Monipuolisuutensa ansiosta musiikki on tärkeää aivoille elämän jokaisessa vaiheessa.

Muistisairautta voi ehkäistä ennalta terveellisillä ja aktiivisilla elämäntavoilla. Suomalaisen FINGER-tutkimuksen viisi ennaltaehkäisevää keinoa, yksi jokaiselle sormelle, ovat: 

  • terveellinen ravinto
  • liikkuminen
  • aivojumppa
  • sosiaalinen aktiivisuus ja rentoutuminen 
  • sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden eli diabeteksen, kolesterolin ja verenpaineen hoitaminen.

Musiikkiharrastuksen myötä muistisairautta voi ehkäistä monipuolisesti: Tanssiminen on mitä parhainta liikuntaa ja yhdessä olemista. Laulaessa hengittäminen ja kehon tukilihasten käyttö tehostuu ja yhdessä laulaminen laskee stressitasoja. Tutkimusten mukaan musiikki aktivoi aivoja monipuolisesti. Ryhmässä tapahtuva kulttuuritoiminta ylläpitää myös sosiaalisia suhteita. Kaikenlainen kulttuurin harrastaminen ja kokeminen stimuloi aistejamme, kognitiotamme ja mielikuvitustamme sekä herättää paljon erilaisia tunteita.

Yhden elintavan muutos ei tuo hyötyjä, vaan kokonaisuus on tärkeää. FINGER-tutkimuksessa todettiin, että monipuolista elintapaohjelmaa noudattaneiden muisti- ja tiedonkäsittelytoiminnot heikkenivät vähemmän kuin tavallisen terveysneuvonnan piirissä olleiden. 

kognitio = havaitsemiseen, tarkkaavuuteen, muistiin, oppimiseen, päättelykykyyn, toiminnanohjaukseen ja kieleen liittyvien mielen toimintojen kokonaisuus https://www.terveyskirjasto.fi/ltt04223

FINGER-tutkimus on lyhennys sanoista Finnish Intervention Study to Prevent Cognitive Decline and Disability

Musiikin vaikutus aivoihin

Aivomme kehittyvät lopulliseen muotoonsa nuoruudessa. On tärkeää pitää yllä kehittyneitä hermoverkkoja, aivoratoja ja eri aivoalueita aktivoimalla niitä. Käyttämättömät alueet ja radat heikentyvät ajan myötä. Koska musiikki ja musiikin harrastaminen aktivoivat aivoja monipuolisesti, on musiikkiharrastus oivallinen tapa ylläpitää aivoterveyttä ja näin ehkäistä muistisairautta.

Aivoissamme ei ole yksittäistä, musiikin käsittelyyn keskittyvää aluetta. Sen sijaan musiikki vaikuttaa useampaan aivoalueeseen samanaikaisesti. Jo pelkästään musiikin kuunteleminen on mitä parhainta aivojumppaa. Molemmat aivopuoliskot ja limbinen järjestelmä aktivoituvat musiikkia kuunnellessa: aivot käsittelevät melodiaa, rytmiä ja musiikin herättämiä tunteita.

Soittaminen, tanssiminen ja laulaminen aktivoivat aivoja vieläkin laajemmin kuin pelkkä musiikin kuuntelu. Aivokuvauksissa on voitu todeta, että muusikoiden aivot ovat erilaiset kuin muiden ihmisten aivot. Soittaessa ja laulaessa useammat aivoalueet ovat tehostuneita ja ne aktivoituvat myös voimakkaammin. Muusikoiden aivoissa on voitu todeta olevan enemmän harmaata ainetta ja vahvemmat valkean aineen radat.

limbinen järjestelmä = mm. tahdosta riippumattomien toimintojen, motivaation ja mielentilojen säätelyyn osallistuvia aivojen alueita https://www.terveyskirjasto.fi/ltt01934  

valkea aine = keskushermoston osa, joka vastaa tiedon välittämisestä

harmaa aine = sisältää aivosoluja, säätelee mm. muistia ja oppimista

Musiikki luomassa kokonaisvaltaista hyvinvointia

Musiikki voi vaikuttaa siihen, miltä meistä tuntuu, kuinka virkeitä olemme tai kuinka hyvin voimme keskittyä. Yhdessä musisoiminen luo yhteisöllisyyttä ja osallisuuden kokemuksia.

Stressi ja huono uni ovat muistisairauden riskitekijöitä. Musiikki voi auttaa lievittämään stressiä ja tukea hyvää unta. Musiikki herättää meissä tunteita ja vaikeidenkin tunteiden käsitteleminen voi helpottua musiikin avulla. Samanlainen musiikki ei välttämättä vaikuta kaikkiin samalla tavalla, joten on tärkeää opetella tuntemaan oma musiikin tarve erilaisissa tilanteissa. Juuri itselle sopiva, rauhoittava musiikki rentouttaa ja laskee stressitasoja huomattavasti. Tämä voi auttaa myös nukahtamaan.

Yhdessä laulaminen vähentää kortisolin ja lisää oksitosiinin määrää kehossamme sekä stimuloi immuunivastetta ja vapauttaa endorfiineja. Laulaminen voi siis helpottaa suremista ja auttaa sietämään kipua.

kortisoli = stressihormoni

oksitosiini = kiintymyshormoni

endorfiini = mielihyvähormoni

Musiikki mahdollistaa syvät ja merkitykselliset sosiaaliset suhteet. Musiikin harrastaminen yhdessä, esimerkiksi yhteislaulu tai saman musiikin kuunteleminen samaan aikaan, saa meidät tuntemaan yhteyttä toisiimme. Musiikki saa kuulijoiden aivoaallotkin samalle taajuudelle. Voimme kokea samassa konserttitilanteessa voimakasta yhteneväisyyden tunnetta. Yhteinen tekeminen ja yhteiseen tavoitteeseen pyrkiminen saa meidät myös ajattelemaan kanssaihmisistä positiivisesti. Esimerkiksi kuorolaulajat kokevat elämänlaatunsa paremmaksi musiikkiharrastuksen vuoksi.

Koskaan ei ole myöhäistä aloittaa musiikkiharrastusta!

Musiikkiharrastuksen aloittamisen jälkeen ihmisen tarkkaavaisuustaidot ja keskittymisky paranevat. Uuden oppiminen, rutiineista poikkeaminen ja aistien käyttäminen aivan uudella tavalla on aivoille hyväksi ihan missä vaiheessa elämää tahansa. Uuden harrastuksen myötä saadut sosiaaliset kontaktit, onnistumisen tunteet ja ilo tekevät hyvää kaikille.

Kuten todettua, on musiikin kuunteleminen oivallinen keino aktivoida aivoja, jos uuden musiikkiharrastuksen aloittaminen ei innosta tai se ei ole jostain syystä mahdollista. Musiikin parissa iloitseminen ja rauhoittuminen on mukavaa ja muutaman tanssiaskeleen ottaminen tai sanojen hyräily surauttaa aivojen eri osia käyntiin. Kaikki voivat löytää oman tapansa nauttia musiikista.

 

Lähteet:

Tiedeykkönen: Miten muokkaat aivojasi tai kuntoutat muistisairasta, radio-ohjelma, YLE 2016
https://areena.yle.fi/podcastit/1-3354217 

Tiedeykkönen: Aivot tykkää musiikista, mutta ei hälystä, radio-ohjelma, YLE 2015
https://areena.yle.fi/podcastit/1-3110806 

Uutta hyvinvointia: Musiikki, mieli, keho ja aivot (Tieteen päivät 2023), luentotaltiointi, Helsingin yliopisto 2023
https://www.youtube.com/watch?v=kJMmsTsI5C8 

THL: FINGER-tutkimuksen tuloksia
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finger-tutkimushanke/finger-tutkimuksen-tuloksia 

Yle.fi: Muistisairauksiin voi vaikuttaa elintavoilla enemmän kuin aiemmin on arvioitu, sanoo muistitutkija Miia Kivipelto
https://yle.fi/a/74-20007178 

Käypä hoito: Ohje potilaille ja läheisille: Etenevien muistisairauksien ja dementian ehkäisy ja riskimittari
https://www.kaypahoito.fi/nix01602 

Taikusydän: Maailman terveysjärjestö WHO:n raportti taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista
https://taikusydan.turkuamk.fi/yleinen/maailman-terveysjarjesto-whon-raportti-taiteen-ja-kulttuurin-terveysvaikutuksista/ 

Huotilainen, Minna: Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä, diaesitys
https://docplayer.fi/18774209-Aivotutkimus-osoittaa-kulttuuriharrastusten-hyotyja.html 

Mehto, Heli: Musiikin vaikutukset aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, systemoitu kirjallisuuskatsaus. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2019