24.11.2022
Kuuselan lähitorilla kokoontui viikoittainen Minun ääneni -musiikkiryhmä syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana. Avoimeen ryhmään osallistui Kuuselan palvelukeskuksen asukkaita, päiväkeskusasiakkaita ja muita Kuuselassa vierailevia. Kuuselan tiloissa toimii myös päiväkoti, ja keväällä 2022 musiikkiryhmään osallistuikin ikäihmisten lisäksi päiväkotilapsia. Lapset osallistuivat ryhmään noin puolen tunnin ajan aina kokoontumisen jälkipuolella.
Lämpimiä kohtaamisia musiikin äärellä
Muistan elävästi ensimmäisen kerran, kun lapset tulivat mukaan ryhmään. Kun kerroin tuokion aluksi, että tänään saamme päiväkodista vieraita, olivat osallistujat ihastuksissaan jo pelkästä ajatuksesta. Olin kasvokkain ryhmään osallistuvien ikäihmisten kanssa ja päiväkodin tilat olivat selkäni takana. Suunnilleen tunnin puolivälissä olin juuri antamassa ohjeita seuraavaan harjoitteeseen, kun huomasin ikäihmisissä selkeän muutoksen: heidän kasvonsa tulivat valoisammiksi ja koko keho heräsi – jotain ihanaa oli tapahtumassa. Ymmärsin pian heidän reaktiostaan, että nyt lapset tulevat. Ja niinpä seitsemän lapsen jono saapui hoitajansa johdolla heille osoitetuille paikoille.
Minun ääneni -ryhmä kokoontui Kuuselassa ravintola Kuusenoksan yhteyteen aukeavalla “valopihalla”, jonka ympärille kohoavat ylemmät kerrokset ja yläpuolella on suuri lasikatto. Valopihaa koristavat yhteisöllisesti toteutetut metsäaiheiset kalusteet ja seinämaalaukset. Lapset käyttivät istuimina pyöreitä tyynyjä ja paksuja puisia tukkijakkaroita. Kuusenoksa-ravintolassa ja päiväkodin ruokailuun käytetyssä tilassa hengitetään samaa ilmaa. Osa päiväkodin tiloista on ovien takana, mutta avoin tila on erotettu muusta Kuuselasta vain pienellä aidalla. Kuuselan päiväkoti perustettiin vuonna 2014, ja se on Tampereen ensimmäinen päiväkoti, jossa lapset kohtaavat ikäihmisiä päivittäin samoissa tiloissa (Sointu senioripalvelut).
Lapset olivat innokkaasti mukana yhteisessä musiikillisessa tekemisessä. Yllätyin, miten hienosti he jaksoivat keskittyä, kun kyse oli kuitenkin pienistä lapsista. Vaikutti siltä, että kaikille osapuolille oli hyvin luontevaa olla yhdessä musiikin äärellä. Ikäihmiset saivat omaan osallistumiseensa lisäpontta ja toisaalta ihastelivat todella paljon lasten toimintaa. Lapset osallistuivat reippaasti yhdessä laulamiseen, soittamiseen ja liikkeisiin. Tuli mieleeni, että he saivat mukavalla tavalla myös erityishuomiota noissa tilanteissa, kun joukko aikuisia katseli heitä niin ihastellen.
Ohjelmiston suunnittelu oli yllättävän helppoa, sillä lapsille tuntuivat olevan tuttuja monet sellaiset kansanlaulut, joita ikäihmistenkin lapsuudessa on laulettu. Lapsilta taittuivat niin Piupali paupali kuin Metsämökin ikkuna. Yksi lapsista kommentoi Peipon pesän olleen hänen lempilaulunsa vauvasta saakka. Kansanperinne siis todellakin elää!
Liikutusta ja riemua
Minun ääneni -ryhmissä on ollut tapana rentoutua lopuksi musiikkia kuunnellen. Kun tuli rentoutushetken aika ensi kertaa lasten ollessa mukana, lapset kävivät makailemaan tyynyjensä päälle, ja musiikiksi olin valinnut Aa tuuti lasta. Tuo musiikki, lasten suloisuus ja kyky aidosti pysähtyä hetkeksi oli liikuttavaa. Oli ihanaa seurata kaikkien yhteistä rauhoittumista siihen hetkeen. Usein lapset poistuivat ryhmäkertojen jälkeen rauhallisissa tunnelmissa tai toisinaan jäivät hetkeksi leikkimään tyynyjen ja “satumetsän” siimekseen. Lapsille oli merkityksellistä päästä pienelle retkelle päiväkodin tilojen ulkopuolelle ja saada olla kontaktissa erilaisten ihmisten kanssa turvallisessa tilanteessa.
Ikäihmisten kasvoilta paistoi ilo ja toisinaan liikutus heidän seuratessaan lasten osallistumista. Erityisen ihanaa oli se, että toiminta oli yhteistä, ja musiikin äärellä oltiin tasavertaisina, jokainen oikeastaan tosi innoissaan. Niiden kertojen lopuksi, kun lapset olivat mukana, aplodeerattiin usein spontaanisti vielä ylimääräisen kerran: niin erityistä, mukavaa, virkistävää ja innostavaa oli yhdessä musisoiminen yli sukupolvirajojen. Jotkut ikäihmiset kuvailivat myös, miten lasten kanssa touhutessa omat sairaudetkin unohtuvat. Joillekin lasten kanssa ryhmässä oleminen oli erityistä myös siksi, että oma työura oli ollut lasten parissa. Usein osallistujat kertoivat jo ryhmään tullessaan, miten tärkeää musiikki ja musiikkiryhmä heille on ja miten mukavaa ryhmään on tulla. Erityisen mukavalta tuntui myös lasten mukana olo.
Yksi parhaista palautteista Kuuselan ryhmästä oli erään ikäihmisen kommentti ryhmäkerran lopuksi: “Nyt on kuin taivaassa olisi!”
Musiikki luo yhteyksiä
Kevään viimeisellä kerralla ryhmää oli seuraamassa kulttuurikätilö Raili Heikkilä.
– Musiikki loi sillan lasten ja ikäihmisten välille. Siinä tilassa oli kaikkien helppo olla.
Heikkilä kuvailee myös, kuinka kaksi mummoa innostui leikkimään marakasseilla kuin lapset, eikä iällä ehkä ollutkaan enää niin väliä. Itsekin sain sellaisen vaikutelman, että lasten läsnäolo voi vahvistaa kaikenikäisten lupaa leikkiin.
Kaikkiaan ryhmään osallistui 21 lasta pienempinä ryhminä. Iältään lapset olivat 3–5-vuotiaita. Lapset saapuivat päiväkodin aikuisen kanssa ryhmään aina musiikkituokion jälkipuoliskolle ja olivat mukana noin 30 minuuttia, mikä tuntui olevan sopivan mittainen hetki heille. Ylisukupolvisen ryhmän vetäminen oli minulle todella vaikuttava kokemus ja muistelen haikeudella hetkiä Kuuselassa. Hankkeen kannalta oli hienoa saada lapsia mukaan jo ensimmäisenä toimintavuonna ja kokea tuon kaltaisen toiminnan merkittävyys ja vaikuttavuus. Voimme suositella!
Teksti: Maija Halme
Ajatuksia arjesta -sarjassa Minun ääneni -hankkeen työntekijät jakavat oivalluksia ja tunnelmapaloja hankkeen arjesta.
Tammikuussa 2023 alkaa uusi, ylisukupolvinen Minun ääneni -musiikkiryhmä Lempäälässä. Ryhmä kokoontuu Kulttuurikeskus PiiPoossa Ideaparkissa joka toinen keskiviikko 25.1. alkaen. Katso tarkemmat tiedot ja ilmoittaudu mukaan: Minun ääneni -musiikkiryhmät keväällä 2023 (linkki aukeaa uuteen välilehteen)
