Lämmittely – tietoa


Lämmitellään kehoa, ääntä ja mieltä.

Lämmittelyharjoituksissa lämmitellään kehoa, mieltä ja äänentuoton lihaksia yhteiseen musiikkihetkeen. Harjoitusten tavoitteena on ryhmäyttää eli tutustuttaa osallistujat turvallisesti toisiinsa. Samalla valmistellaan ja viritellään kehoa laulamista ja kuuntelemista varten. Ryhmäyttävät tehtävät murtavat sosiaalista jäätä ja auttavat osallistujia tasavertaiseen osallistumiseen ja osallisuuden kokemukseen.

Lämmittelytehtävien tekeminen tuo osallistujille paljon iloa! Ne ovat hauskoja, vetäviä ja leikillisiä. On myös tärkeää muistaa, että heittäytyminen ei ole kaikille luontaista ja jotkut tarvitsevat hieman enemmän aikaa rohkaistuakseen. Jos joku osallistujista ei halua tehdä tehtävää, on se aivan sallittua. Tämän osion tehtävät saattavat olla monelle tuttuja vaikkapa kuoro- tai teatteriharjoituksista, ja ne johdattelevat hyvin laulamiseen ja äänenkäyttöön. Lämmittelyn yhtenä tärkeänä tavoitteena on madaltaa laulamisen kynnystä ja purkaa laulujännitystä. Oman äänen kuuleminen ja toisten läsnä ollessa laulaminen on osalle jännittävää. Leikillisyys, lupa hassutella ja mokailla lämmittävät mieltä laulamiseen ja poistavat jännitystä.

Kaikki osaavat ja saavat laulaa, kukin omalla äänellään! Äänen lämmittelyssä keskitytään niihin lihasryhmiin, jotka ovat laulaessa aktiivisia: avataan liikkein rintakehää, verrytellään kieltä ja käytetään ääntä monipuolisesti. Äänellä leikittelyn kautta tutustutaan omaan ääneen ja kuunnellaan äänen vointia juuri siinä hetkessä.

Lämmittelytehtävissä käytetään liikkeitä. Liikkeiden ja äänten tekemisessä on yksi tärkeä sääntö: kukin tekee liikkeitä ja ääniä juuri sillä tavalla kuin siinä hetkessä tuntuu hyvältä. Tekemisen ei kuulu sattua tai tuntua epämukavalta. Aina on myös lupa olla tekemättä ja vain seurata muiden tekemistä. Välillä voi myös pitää tauon, jos siltä tuntuu. Liike parantaa tasapainoa ja johdattaa hyvään lauluasentoon!

Vaikka leikkiminen itsessäänkin on hyväksi kaikenikäisille, ei tämän osion tehtävissä leikitä vain leikkimisen takia. Kaikilla tämän osion tehtävillä on myös jokin muu tarkoitus, ja leikillisyys tulee niihin kaupanpäällisinä. Tehtävän jälkeen voi hyvin kysyä osallistujilta, miltä tehtävän tekeminen tuntui. Tämän jälkeen voi käydä yhdessä läpi tehtävän hyötyjä ja vaikutuksia. Kun ohjaaja uskaltaa heittäytyä ja kannustaa osallistujia heittäytymään, tilanne on turvallinen. Ohjaajan ei kannata tehdä tehtäviä, joihin ei usko tai jotka tuntuvat itsestä epämiellyttäviltä.

Ohjaajan onkin tärkeä pohtia, miten leikillisyys tuodaan esille osallistujille ja miten siihen motivoidaan. Muistisairas pyrkii pitämään yllä katoavan persoonansa kokonaisuutta. Tämä näkyy joskus käyttäytymisen jäykkyytenä ja pelkona kasvojen menettämisestä. Leikillisyys voidaan nähdä lapsellisuutena, ja tästä voi herätä pelko, ettei tulisi katsotuksi täysivaltaisena aikuisena. Tehtävien hyödyistä ja musiikin vaikutuksista puhuminen auttaa perustelemaan leikillisyyttä. Kyse ei siis suinkaan ole täysivaltaisuuden kieltämisestä.

Toisaalta muistisairauden myötä itsekritiikki voi madaltua ja sitä kautta syntyy luonnollista itseilmaisua ja vapautumista. Useista tämän osion tehtävistä on olemassa video, jonka mukana voi lämmitellä.