Minun ääneni -hanke Pirkanmaalla 2021–2024
Tutkimustieto musiikin hyvinvointivaikutuksista käytännön toimiksi
Minun ääneni -hanke oli Arvokas vanhuus ARVA ry:n kolmivuotinen STEA-rahoitteinen hanke. Hanke pyrki levittämään tietoa musiikin tutkitusti kuntouttavista vaikutuksista ja tuomaan sitä käytäntöön erityisesti muistisairaan arkea parantavana toimintana Pirkanmaalla. Hanke toteutti ryhmätoimintaa muistisairaille ja heidän läheisilleen, koulutti ja innosti muistisairaiden kanssa työskenteleviä ja kannusti kulttuurialalla toimivia ikäihmisten musiikkitoiminnan pariin omassa työssään. Lisäksi hanke edisti yleistä tietoisuutta musiikin muistisairaita kuntouttavasta ja ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta Pirkanmaan alueella ja edisti monisukupolvisia kohtaamisia erityisesti päiväkoti-ikäisten lasten ja ikäihmisten välillä.
Esittelemme tässä raportissa tärkeimpiä toimiamme ja hankkeen tuloksia sekä hankkeen aikana tekemiämme havaintoja. Kerromme miten innostimme käyttämään musiikkia muistisairaan arjessa ja millainen polkumme hankkeessa oli.
Hankkeen tärkein tulos on ollut muistisairaiden oma toive kuntouttavien musiikkiryhmien jatkosta ja omaishoitajien palaute sallivasta ja voimaannuttavasta ryhmätoiminnasta. Toiminta on koettu laadukkaaksi ja se tuottaa iloa ja voimavaroja arkeen sekä synnyttää uusia sosiaalisia verkostoja. Tuoreille muistiperheille iloa tuottavaan musiikkiryhmään on helppo lähteä, sillä sinne on voinut tulla yhdessä nauttimaan toiminnallisesta ja kuntouttavasta musiikkitoiminnasta.
Minun ääneni -hanke ja sen tekijät ovat koko toimintansa aikana keränneet kiitosta innostuneesta, osaavasta ja tarmokkaasta työstä musiikin kuulumiseksi muistisairaiden arjessa. Kannustus ja käytännöllisten keinojen tarjoaminen, tiedon innostava jakaminen sekä musiikin laaja ymmärrys on madaltanut kynnyksiä ja avannut ovia musiikin kuulua muistisairaiden elämässä.
Tärkeimpiä lukuja
- 26 osallistavaa ja kuntouttavaa musiikkiryhmää muistisairaille ja heidän läheisilleen.
- 21 konserttia ja yhteislaulutilaisuutta
- 45 Koulutusta ja työpajaa
- 112 esittelyä ympäri Pirkanmaata
- 1 Musiikkikuntoutuksen käsikirja
- 1 Kotiopas
- 1 Demo-opas sekä kesätekemistä -vihko
- 1 Seminaari “Musiikki kuuluu kaikille – Musiikkikuntoutuksen mahdollisuudet muistisairaiden elämässä”
- 1 Webinaari ja etätyöpaja “Musiikki kuuluu kaikille – Musiikkipedagogiikka kestävää yhteiskuntaa rakentamassa”
- 10 “Musiikin muistilokero” -etätyöpajaa/webinaaria
- 180 muistisairasta ryhmissä
- 101 läheistä tai omaishoitajaa ryhmissä
- 51 päiväkoti-ikäistä ryhmissä
- 32 vapaaehtoista mukana toiminnassa
- 1676 ammattilaista tai vapaaehtoista koulutuksissa
- 7001 pirkanmaalaista tapahtumissa ja esittelyissä
- 100 % toimintaan osallistuneista ja yhteistyökumppaneista kokee, että toiminnalle tarvitaan jatkoa
- 100 % koulutuksiin osallistuneista kokee, että voi hyödyntää oppimaansa omassa työssään
- 78 % Sain uutta tietoa musiikin vaikutuksista ja merkityksestä
- 97 % Tämänkaltaista toimintaa tarvitaan jatkossakin.
Missiomme Minun ääneni -hankkeessa
- Saada muistisairaiden oma ääni kuuluville musisoimisen avulla.
- Kuntouttaa musiikin avulla ja kohentaa muistisairaiden elämänlaatua.
- Luoda merkityksellisiä kohtaamisia muistisairaille ja heidän läheisilleen.
- Vinkata, ohjata, opettaa, kannustaa muistisairaiden läheisiä ja heidän lähellään toimivia ihmisiä käyttämään musiikkia kuntouttavana, jokapäiväisenä toimintana.
Hankkeen visiona oli, että viiden vuoden kuluttua (2026) musiikin keinoja käytetään kuntouttavana osana muistisairaan arkea niin kotona asuvien muistisairaiden kanssa kuin hoivakodeissa säännöllisenä, henkilökohtaisena toimintana.
Minun ääneni -hankkeen arvot
- Musiikki on jokaisen perusoikeus. Musiikki kuuluu kaikille!
Haluamme, että musiikki soi ja hoitaa meitä vauvasta vaariin. - Yhdessä olemme enemmän!
Moniäänisyydessä on voimaa – yhteistyössä ideat kehittyvät ja kantavat. Yhdessä keskustellen voimme madaltaa kynnyksiä musiikin tieltä ja avata ikkunoita musiikin kuulua! - Avoimuus – levitetään hyvää yhdessä!
Ideat ovat yhteistä omaisuuttamme. Kerro avoimesti hyvä idea ja laita se maailmalle, jaa hyvä neuvo ja anna musiikin soida!
Alkuinnostuksesta – kädet saveen vuonna 2021
Mielimusiikki kuntouttaa muistisairaita ja tukee heitä hoivaavia. Tämä tiedetään tutkimuksista, mutta miten tietoisuus tästä saataisiin leviämään tavalliselle tennarinkuluttajalle, muistisairaiden läheisille ja heitä hoivaaville? Millaista musiikillista ryhmätoimintaa muistisairaille voi järjestää? Miten mitata musiikin hyvinvointivaikutuksia?
Muistisairaus koskettaa tavalla tai toisella lähes jokaista suomalaista – tietämättämmekin joku läheisistä sairastaa muistisairautta tai sairaus kehittyy hänelle vuosien kuluessa. Muistisairaus on kuitenkin edelleen osalle ihmisistä tabu ja siihen liittyy stigmaa. Muistisairaudesta puhumista varotaan ja siihen liittyy vääriä mielikuvia tai suorastaan väärää tietoa.
Toiminta käynnistyi iloiten ja innostuksesta puhkuen toukokuussa 2021. Heti hankkeen aluksi järjestettiin ohjausryhmän etätapaaminen, jossa tarkasteltiin hankkeen tavoitteita ja toimintaa monelta eri kantilta. Kesä kului hankepäällikön tutustuessa yhteistyökumppaneihin ja hänen kehitellessään toimintaa heidän kanssaan. Hankkeessa työskenteli vuoden 2021 aikana kolme kuoronjohtajaa, hankepäällikkö Kaisa Tienvieren lisäksi hankeasiantuntijat Maija Halme ja Anna Arola.
Ryhmätoiminnan sisältöjä ja toteutusta suunnitellessa kysymykset olivat kouriintuntuvia: Mitä on muistisairaus ja mitä muistisairaan kanssa toimiessa tulee huomioida? Millaista musiikkiryhmätoiminta voisi olla heidän kanssaan? Mitä muistisairaan kanssa voidaan tehdä, mikä onnistuu ja mikä ei? Mikä musiikkitoiminta auttaa muistisairasta itseään ja hänen omaistaan? Mikä kaikki toimii ja mitä kaikkea toiminnassa ja tiloissa täytyy ottaa huomioon? Kenelle tätä toimintaa tehdään ja miten tätä tehdään? Muusikkoina monet vanhustyöntekijöille itsestään selvät asiat täytyi opetella. Kumppanien tietoa ja sparrausta valjastettiin hankkeen käyttöön ja pilottiryhmät pääsivät alkamaan.
Hankkeen tiedottamista suunnitellessa lähestymistavaksi valittiin tutkitun tiedon jakaminen helposti omaksuttavassa muodossa. Muistisairaudesta päätettiin puhua siitä huolimatta, että muistisairaus jo sanana hankaloittaa tiedon vastaanottamista. Tunne ja tieto yhdistettynä musiikin tuomaan iloon sekä siihen, että musiikillista osaamista ei tarvinnut olla osallistuakseen ryhmään tuntui tuottavan tulosta ja ensimmäinen ryhmä täyttyi nopeasti.
Esittelyt kumppaneiden tilaisuuksissa tukivat ryhmäläisten löytymistä. Parhaiten ryhmiin saatiin osallistujia kertomalla uudesta alkavasta toiminnasta kumppanien tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Tuttujen ihmisten luottamus ja innostus sekä valloittavat musiikkituokiot houkuttelivat tulemaan mukaan.
Syksyllä 2021 aloitti kolme musiikkikuntoutuksen ryhmää ja yksi yhteistyöryhmä. Stea-rahoituksen vuoksi hankkeen tuloksellisuutta tuli mitata. Syksyn aluksi mittaamisen tapoja pilotoitiin kaikissa ryhmissä pitkällä musiikkitaustaa selvittävällä musiikkitottumuskyselyllä sekä elämänlaatua mittaavalla kyselyllä. Haastatteluissa saatiin tutustua jokaiseen ryhmäläiseen ja ryhmien ohjaajille alkoi muodostua käsitys ryhmiin osallistuvista muistisairaista, omaishoitajuudesta, toiminnan sisällöstä sekä hyvästä ohjaajuudesta.
Ryhmätoiminnan sisältö muokkautui ja alkoi hahmottua erityisesti ohjaajien käydessä havainnoimassa toinen toistensa ryhmiä. Oman suunnitelman tarkka noudattaminen ja ryhmäläisten keskustelunavauksiin ja ideoihin tarttuminen oli tärkeä pohdinnan paikka – onko tärkeää oma tekeminen ja suunnitelma ja tapaamiskerran tavoite vai ryhmäläisistä lähtevät impulssit, tarinat ja toiveet. Valitsimme kuuntelevan ja impulsseihin reagoivan toiminnan omien tavoitteiden toteuttamisen sijaan. Ryhmätoiminnan sisältöä ja hyvää ohjaajuutta pohdittiin myös toisten ohjaajien, hoivamuusikoiden ja yhteisötaiteilijoiden kanssa.
Ryhmissä laulettiin ja muisteltiin, mutta pian myös soitettiin helppoja rytmisoittimia ja tehtiin kehorytmejä. Ryhmissä jaettiin myös tutkittua tietoa musiikin terveyttä edistävistä ja kuntouttavista vaikutuksista ja kannustettiin ryhmäläisiä tekemään kotitehtäviä. Muistelemista tuettiin ja houkuteltiin esiin monin eri tavoin.
Ryhmätoiminta lisäsi aivoterveyttä, pystyvyyttä ja osallisuutta. Osallistavissa musiikkiryhmissä muistisairaat saivat tuntea iloa, osallisuutta ja tulivat kuulluksi ja nähdyksi. Vaikutus läsnäoloon ja vuorovaikutukseen sekä hyvinvoinnin lisääntymiseen näkyi erityisesti pidemmissä ryhmissä. Muistisairaat nauttivat musiikkitoiminnan tavoitteellisuudesta, oppimisesta ja uusien voimavarojen löytämisestä. Ryhmissä syntyi merkityksellisiä kohtaamista ja niissä jaettiin tietoa ja kokemuksia.
Muistisairaat nähtiin positiivisessa valossa osana yhteisöä. Omaishoitajilla oli mahdollisuus saada merkityksellinen harrastus ja konkreettisia, arkea helpottavia keinoja. Musiikkiryhmien myötä parisuhde vahvistui ja musiikkitoiminnasta muodostui yhteinen mielekäs harrastus. Ryhmässä vahvistettiin kommunikaation keinoja sekä tapoja osoittaa hellyyttä. Musiikkiryhmä oli turvallinen paikka, jossa ei ollut huolta leimautumisesta tai vääränlaisesta käyttäytymisestä.
Ryhmien alettua hanke verkostoitui jo kultturihyvinvoinnin parissa toimivien kanssa ja läheiseksi sparrauskumppaniksi ja aiheen äärelle yhdessä pysähtyjäksi tuli Hämeenlinnassa toimiva Oman elämäni sävelet -hanke. Minun ääneni -hanke pääsi esittelemään heti syksyn aluksi kokemuksiaan kuntouttavasta ryhmätoiminnasta Oman elämäni sävelet- webinaarissa ympäri Suomea mukana olleille vanhustyön ja kulttuurialan ammattilaisille.
Hanke järjesti joulukonsertin aikana, jolloin jälleen kiristettiin koronan vuoksi ihmisten yhteisiä tapaamisia. Konserttiin saapui vain kourallinen osallistujia, mutta onneksi konserttiin osallistuttiin etänä kotisohvalta. Konsertissa kerrottiin musiikin hyvinvointivaikutuksista, soitettiin rytmisoittimia ja visailtiinkin.
Musiikillinen matkasaarnaaja ja rytmiryhmät – jokaiselle jotakin 2022
Vuosi 2022 oli kehittämisen ja kuuntelemisen vuosi. Hanke verkostoitui, kysyi ja kuunteli laajasti verkostojaan ja hioi toimintaa osuvaksi ja vaikuttavaksi.
Hankkeeseen saatiin työskentelemään hankesihteeri Heidi Sirviö, jonka ammattitaito oli iso apu viestinnässä ja tiedottamisessa.
Minun ääneni -ryhmätoiminnan malli alkoi hahmottua selvemmin kevään 2022 aikana. Kaikki kolme omaa ryhmää toimivat syksystä 2021 kevään 2022 loppuun asti. Keväällä ryhmiin tuli uusia osallistujia ja yhdessä ryhmässä päästiin toteuttamaan lasten ja ikäihmisten yhteistä musiikkitoimintaa. Lukuvuoden ‘21–’22 toimineiden ryhmien päätteeksi osallistujille tehtiin elämänlaatua ja toiminnan sisältöä ja vaikuttavuutta mittaavat kyselyt. Lisäksi ryhmissä pidettiin ryhmäkeskusteluja ja kuultiin ryhmäläisten toiveita ja ideoita pitkin matkaa. Kahdenkeskisten haastatteluiden rinnalla keskusteluissa nousi esille erilaisia teemoja ja ryhmäläisten tärkeitä havaintoja.
Ryhmäläisten toiveita voitiin myös toteuttaa: kevään lopuksi kokeiltiin yhtä rytmimusiikkiin ja yhtä improvisaatioon keskittyvää ryhmää. Syksyn alussa kokeiltiin vain omaishoitajille suunnattua ryhmää. Syksyllä toteutettiin myös Muistoista musiikiksi -ryhmä, jossa osallistujien omista muistoista sanoitettiin ja sävellettiin sekä kantaesitettiin uusi laulu. Lempäälässä alkoi ryhmä, johon olivat tervetulleita sekä ikäihmiset että päiväkoti-ikäiset lapset.
Myös toiveet ja tarpeet tavoittaa ja kouluttaa erityisesti sote-alan ammattilaisia tulivat kuulluksi ja toteutetuksi. Hanke pääsi kouluttamaan sote-alan opiskelijoita ja ammattilaisia sekä esittelemään mahdollisuuksia muistisairaan arjessa. Koulutusyhteistyö Tampereen ammattikorkeakoulun ja SASKY koulutuskuntayhtymän kanssa ja muiden hankkeiden tilaisuuksiin osallistuminen oli avartavaa, ja ne auttoivat tavoittamaan ja ymmärtämään sote-alan toimijoita ja käytänteitä. Koulutusten ja esittelyiden yhteydessä nousi esiin tärkeitä kysymyksiä, joiden avulla voitiin kehittää toimintaa. Myös mahdollisuus kouluttaa toisia kulttuurihyvinvoinnin alalla työskenteleviä antoi uusia näkökulmia hankkeen toimintaan.
Oivalluttaminen, elämyksellisyys, tunteet ja oma musiikkisuhde olivat vahvasti esillä ammattilaisten kanssa motivoimassa musiikin käyttämistä osana omaa työtä.
Yhdessä Oman elämäni sävelet -hankkeen kanssa toteutettu Musiikin muistilokero -työpaja/webinaarisarja syntyi tarpeesta keskustella saman pöydän ääressä musiikin merkityksestä muistisairaiden arjessa. Etätyöpajoja toteutettiin yhteensä 10 erilaisilla sisällöillä. Muistilokerot kokosivat erilaisia ammattilaisia, vapaaehtoisia ja omaisia aiheen äärelle. Muistilokeroissa sekä pidettiin esityksiä että käytiin mahtavia keskusteluja ja kokeiltiin musiikin voimaa käytännönläheisesti.
Musiikkitahto-työryhmä sai alkunsa tarpeesta edistää musiikkitahtoasiaa monitoimijaisesti. Hämeenlinnan Oman elämäni sävelet -hanke toimi koollekutsujana ja Minun ääneni -hanke pääsi kertomaan ryhmätoiminnassa hyväksi havaittuja tekemisen tapoja ja pohtimaan tärkeitä musiikkitahtoon liittyviä kysymyksiä. Musiikkitahtotyöryhmä kirjoitti yhteisen artikkelin Taidetutka-lehteen, ja se edisti mm. ryhmätoiminnan tekijänoikeuskysymyksiin liittyviä asioita.
Ryhmätoiminnan vaikuttavuuden mittaamista pyrittiin kehittämään. Mittaamisen yhdeksi suunnaksi otettiin kulttuurilähete ja sen yhteiskehittäminen ryhmäläisten kanssa. Mittaamisen haasteena on se, että tietoa pitäisi seuloa paljon: kyselyiden ja fiilismittareiden lisäksi ohjaajan ja kuorokummien sekä omaisten ja työntekijöiden tekemät havainnot ovat tärkeitä. Mikä on riittävä mittaristo ja mitä kaikkea oikeasti ehditään mitata ja havainnoida?
Toiminnalliset esittelyt kumppanien omissa ryhmissä tuottivat erinomaisen tuotteen: Pirkanmaan Muistiyhdistys pyysi hanketta vierailemaan kaikissa Pirkanmaan alueella toimivissa Muistikahviloissa. Hanketyöntekijät, hankepäällikkö ahkerimmin, kiersivät puolentoista vuoden aikana lähes kaikki Muistikahvilat. Niissä voitiin jakaa tietoa ja kokemuksia musiikin valtavasta voimasta. Toiminnallinen puolentoista tunnin tietopaketti yhdistettynä iloiseen ja yhteisölliseen musiikkitoimintaan tuotti paljon oivalluksia ja tukea arkeen ympäri Pirkanmaata.
Esittelyiden voimasta kertoo jotain se, että yhden toiminnallisen hanke-esittelyn ansiosta Itä-Suomessa alkoi toimia itsenäinen, vapaaehtoisen vetämä Minun ääneni -ryhmä.
Minun ääneni -hanke toteutti Tampereen kaupungille tiedotuskampanjan Muistiviikolla 2022 ja tavoitti ulkotaulujen avulla lukuisia kaupungin asukkaita tärkeän asian äärelle. Muistiviikolla julkaistiin myös Aamulehdessä hankkeen mielipidekirjoitus pienten musiikillisten tekojen tärkeydestä muistisairaan arjessa.
Hanke toteutti useampia konsertteja vuonna 2022: Kevätkonsertti järjestettiin Kulttuuritalo Laikussa ja kesäkonsertti “Yhteislaulun voimaa” hankkeen Musiikkilähettiläs Mikko Alatalon ja kolmen kuoron kanssa Laikunlavalla. Hanke piti myös oman joulukonsertin ja konsertoi maailman Alzheimer-päivänä Pirkanmaan Muistiyhdistyksen kanssa toteutetussa tapahtumassa. Muistiystävällisten, toiminnallisten konserttien ja niiden striimauksen ja tallenteiden avulla hanke saattoi levittää tietoa ja antaa esimerkin matalan kynnyksen osallistavasta konsertista, jossa muistisairaat saavat kuulua ja näkyä. Joulukonsertissa Vanhassa kirkossa esiintyi yksi Minun ääneni -ryhmä. Esiintyminen konsertissa oli monelle tärkeä, yhteisöllinen ja odotettu tapahtuma.
Yhteislauluperinnettä edistävä “Tampere laulaa” -konsepti kehittyi valmiiksi tutkija Annika Tammelan kanssa käydyn keskustelun pohjalta. Idea on alun perin saatu haasteena musiikkineuvos Marjukka Riihimäeltä. Marjukka oli aikaisemmin vetänyt Helsinki laulaa -tapahtumia ja haastoi meitä pitämään Tampereella osallistavia yhteislaulutilaisuuksia. Tampere laulaa -tapahtumat lanseerattiin Annika Tammelan juhlapuheella Sointu Senioripalveluiden Kuuselakeskuksessa. Tampere laulaa -konsepti keräsi valtakunnallista huomiota mm. Ylen TV-uutisissa.
Minun ääneni -verkkosivut avattiin vuoden 2022 alussa. Verkkosivuille kerättiin tutkittua tietoa ja tuotettiin kiinnostavia blogitekstejä. Alusta asti blogeissa oli tärkeä saada erilaisia ääniä kuuluville – muistisairaat itse ja heitä hoitavat pääsivät kertomaan musiikin mahdollisuuksista omin sanoin. Kumppanit, hoiva-alan ammattilaiset ja tutkijat kertoivat omia näkökulmiaan musiikin ja muistin aihepiiristä.
Hanke julkaisi ja jakoi Yhteislaulun voimaa -konsertissa kesäoppaan erityisesti muistisairas–omaishoitaja-pariskuntia ajatellen. Se sisälsi tietoa musiikin vaikutuksesta muistisairaan elämään ja kymmenen tehtävää kesän ratoksi. Loppuvuodesta alettiin hahmotella demo-opas-nimellä kulkevaa kokeiluversiota oppaasta, joka hankkeessa oli luvattu toteuttaa. Demo-opasta jaettiin erilaisille toimijoille ja siitä kerättiin palautetta. Opas tuntui jo miniversionakin olevan erittäin haluttu tuote.
Yhdessä olemme enemmän – verkostoituminen mahdollisti musiikkikuntoutuksen kehittämisen ja ajattelutavan levittämisen ja vahvistamisen. Verkostoitumalla olemme luoneet kuntouttavan musiikkitoiminnan kenttää, hyviä käytänteitä ja jatkuvuutta valtakunnallisesti. Saimme tukea ja kehittämisapua tiedemaailmasta ja ikäihmisten kanssa toimivilta sekä kulttuurihyvinvoinnin tekijöiltä. Toiminnan tarve tunnustetaan tutkijoiden ja yhteistyökumppaneiden keskuudessa.
Oivalluttamisen kautta pyrittiin konkretisoimaan musiikin voimaa opiskelijoille, ammattilaisille ja vapaaehtoisille. Koulutuksissa ja esittelytilaisuuksissa saatiin elämyksellisyyden kautta hyviä tuloksia. Koulutuksissa keskityttiin tarjoamaan erityisesti sote-alan ammattilaisille ja omaishoitajille konkreettisia toimintatapoja musiikin käyttämiseksi muistisairaan arjessa. Kohderyhmää erityisesti hankkeen alussa kohdentamalla haluttiin tavoittaa erityisesti heitä, jotka toimivat itse muistisairaiden kanssa.
Täyttä häkää vuonna 2023
Minun ääneni -ryhmiä toteutettiin vuonna 2023 Tampereen lisäksi Tampereen ympäryskunnissa. Syksyllä Muistiyhdistyksellä toimi hybridiryhmä, jota saattoi seurata etänä mm. ympäryskuntien lähitoreilla.
Hybridiryhmän kokeilun yksiä tärkeimpiä huomioita oli, että osallistavaan toimintaan tarvitaan läsnäoloa. Hybridiryhmän lähiosallistujilla ei ollut mahdollista muistella yhdessä ryhmänä yhteisen osuuden lomassa, vaan keskustelua käytiin erikseen yhteisen musiikillisen toiminnan jälkeen, kun etäosallistumisosio oli ohi. Etäseuraajat olisivat tahollaan kaivanneet innostajaa ja keskustelun käynnistäjää. Osaavaa ja osallistavaa ohjaajaa tarvitaan. Musiikin äärellä on parasta olla kehollisesti läsnä, kasvokkain ja kuunnellen.
Osallistavassa, turvallisessa musiikkiryhmässä kokeilu ja harjoittelu sekä vanhojen harrastusten aktivoituminen rakentavat pohjaa kotona tekemiselle ja rohkaistumiselle musiikin harrastamiseen sairaudesta huolimatta. Ryhmiin osallistui aiempina vuosina ryhmissä jo olleita, mutta myös uusia osallistujia. Omaishoitajat ovat saivat ryhmissä osallistua ja voimaantua itse. Ryhmille toivottiin jatkoa ja säännöllisyyttä.
Minun ääneni -hankkeen vuosi 2023 oli työntäyteinen. Vuoden 2022 ideat, kokeilut sekä hyvät toimintatavat jalostuivat edelleen. Vuoden 2023 kaksi suurta tavoitetta olivat Musiikkikuntoutuksen käsikirja sekä koko päivän seminaari työpajoineen. Molemmat tavoitteet onnistuivat yli odotusten: Käsikirjalle koettiin olleen suuri tilaus ja se lunasti lukijoidensa odotukset. Seminaarin osallistujat saivat monipuolisen kattauksen musiikin ja sen vaikutusten äärellä sekä kiinnostavan loppukeskustelun: miten tästä jatkaa. Seminaarin musiikista vastasivat hankkeen työntekijöiden muodostama tyttötrio Unohtumattomat ja Minun ääneni -ryhmäläiset.
Musiikkia muistille – musiikkikuntoutuksen käsikirja sai innostuneen vastaanoton. Oppaan sisältö on laaja ja siinä on pyritty antamaan erilaisille toimijoille konreettisia ohjeita helposti hyödynnettävistä musiikkipedagogisista keinoista. Käsikirjaa voi käyttää ilman omaa musiikillista taustaa. Käsikirjan alkupuolella on tietopaketti ja erilaisten toimijoiden kokemuksia. Kirjassa opastetaan myös musiikkitahdon tekemiseen ja sen hyödyntämiseen hoivatyössä. Kirjan toinen puoli on laaja erilaisia harjoitteita sisältävä osuus. Kirjaa jaettiin erilaisissa koulutus- ja esittelytilaisuuksissa ja sitä tilattiin valtakunnan laajuisesti. Myös suppea kotiopas otettiin hankkeen ryhmissä ja Alzheimer-päivän konsertissa ilolla vastaan.
Verkkosivut ja erityisesti verkko-opas laajentuivat. Verkko-oppaaseen tuotiin painetun käsikirjan tehtäviä ja YouTube-kanavalle toteutettiin käsikirjan tehtäviä videoina. Videoita toteutettiin myös yhteistyössä Nääsvillen kanssa.
Vuoden 2023 aikana hanke tavoitti laajasti erilaisia yleisöjä: Hanke esitteli toimintaansa Gerontologian päivillä alan asiantuntijoille ja työntekijöille. Tampereen yliopistollisen keskussairaalan päärakennuksessa toimivalla OLKA-pisteellä tavoitettiin erityisesti terveydenhoitoalan ammattilaisia sekä ikäihmisiä.
Hanke teki yhteistyötä kansainvälisen kuorotapahtuman Tampereen Sävelen kanssa: Hankkeen seminaari ja työpajat olivat osa Sävelen ennakkotapahtumaa “Muista Sävel”. Muista Sävel -päivänä hanke järjesti Pääkirjasto Metso laulaa -yhteislaulutapahtuman. Hanke myös esitteli toimintaansa Tampereen Sävelen kuorotorilla Tampere-talossa ja tavoitti erityisesti kuorolaulajia ja ammattilaisia.
Kolmas suuri voimainponnistus oli Maailman Alzheimer-päivänä järjestetty tanssiva yhteislaulukonsertti Pakkahuoneella. Tapahtumassa soitti ammattilaisista koostuva bändi solistinaan näyttelijä–laulaja Jari Leppänen sekä hankkeen muusikot. Lavalla kuultiin myös ikäihmisistä koostuvaa Welmut-yhtyettä ja tanssittiin tuolitanssia Nääsvillen fysioterapeuttien johdolla. Tapahtumassa tanssittiin ja laulettiin ja nautittiin musiikin kuntouttavasta voimasta. Jaossa oli uunituoreita kotioppaita, joka oli muokattu tietopaketiksi ja innostajaksi muistisairaan hoidon ja hoivan tueksi.
Hanke pääsi innostamaan vapaaehtoisia käyttämään musiikkia heille järjestetyssä neliosaisessa koulutuksessa. Koulutukset järjestettiin eri yhteistyökumppaneiden tiloissa ja jokaisella kerralla yhteistyökumppanit esittelivät omaa vapaaehtoistoimintaansa. Mukaan saatiin myös uusia vapaaehtoisia.
Hanke innosti ja jakoi tietoa mm. vanhustyöntekijöille suunnatussa Happy Golden Days -webinaarissa, hoivakotien johtajille Nokkamuki ja elävä vesi -seminaarissa ja koulutti ja innosti musiikkipedagogeja kuntouttavan musiikkitoiminnan pariin FISMEn musiikkikasvatuspäivillä.
Joulukuussa järjestettiin perinteeksi muodostuneet joululaulajaiset Vanhassa kirkossa, jossa esiintyi jälleen Minun ääneni -ryhmäläisiä. Myös Tampere laulaa -konsertteja järjestettiin vuoden aikana useita.
Koulutusyhteistyötä tehtiin TAMKin suomenkielisten ja kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden sekä terveydenhoitajaopiskelijoiden kanssa. Opiskelijat tekivät infotauluja omille työpaikoilleen, osallistuivat Alzheimer-päivän tapahtuman järjestämiseen ja toteuttivat itse musiikkituokioita ikäihmisille. Opiskelijayhteistyö oli kaikkien osapuolten mielestä erittäin onnistunutta ja sille kaivattiin jatkoa. Hanke pääsi myös pitämään musiikkituokion hoivakodissa ja järjestämään samassa yhteydessä oivalluttavan koulutuksen.
Musiikki kuuluu kaikille – toiminnan juurruttamista 2024
Hankkeen viimeinen toimintavuosi, kevät 2024, koostui osallistavista konserteista, joissa jaettiin sekä tietoa musiikin vaikutuksista että pidettiin riemukkaita yhteislauluhetkiä. Kevään täyttivät myös koulutusyhteistyö TAMKin Musiikin koulutuksen kanssa sekä sote- ja kulttuurialan koulutukset, joita pidettiin suomen lisäksi saksaksi ja englanniksi.
Hankkeen tuulettamisen hetkiä olivat luovien ja taidokkaiden vapaaehtoisten vetämät Minun ääneni -ryhmät Tampereella ja Kangasalla.
Koulutuksissa pyrittiin tarjoamaan musiikkialan ammattilaisille innostusta ja konkreettisia toimintatapoja musiikin käyttämiseksi muistisairaan arjessa. TAMK Musiikin opiskelijat pääsivät kokeilemaan käytännössä myöhäisiän musiikkikasvatuksen keinoja hankkeen yhteistyökumppanien ryhmissä.
Isoissa yhteislaulutilaisuuksissa ja luennoilla on pyritty vielä hankkeen toiminta-aikana tavoittamaan erityisesti heitä, jotka toimivat itse muistisairaiden kanssa. Ilo ja yhdessä laulamisen riemu sekä osallistavat luennot kannustivat musiikin käyttämiseen aivoterveyttä edistävänä asiana omassa ja läheisen arjessa.
Pälkäne, Nokia, Viiala ja Sastamala laulaa -konsertit keräsivät yleisöä ja näkyivät myös paikallislehdissä. Näin hankkeen viesti tavoitti laajasti uusia ihmisiä.
Hankkeen aivan loppuvaiheessa järjestetty webinaari saattoi yhteen musiikkipedagogiikan ja kulttuurihyvinvoinnin tutkijoita ja tekijöitä sekä sote-alan kouluttajia pohtimaan musiikkipedagogiikan mahdollisuuksia. Webinaarissa keskusteltiin siitä, miten yhteiskunnassa voitaisiin hyödyntää musiikkipedagogiikkaa ja yhteisöllistä ja saavutettavaa musiikkitoimintaa tasavertaisemman maailman saavuttamiseksi. Webinaarin verkostoitumistilaisuus lisäsi yhteistyön mahdollisuuksia ja työpaja tarjosi konkreettisia välineitä musiikkipedagogiseen toimintaan.
Minun ääneni -hankkeessa yksi tärkeimmistä havainnoista oli, että tietoa täytyy palastella ja kohdentaa kullekin kohderyhmälle sopivalla tavalla. Pelkkä opaskirja tai tietoisku ei riitä tiedon muuttumiseksi toiminnaksi. Tarvitaan ihminen opastamaan, innostamaan, näyttämään ja kannustamaan ja antamaan lupa musiikin käyttämiselle. Tarvitaan myös elämyksellisyyttä, tunteita ja kokemuksellisuutta, jotta syntyy uusia oivalluksia ja tieto muuttuu tietoisuudeksi.
Tarvitaan moniammatillista osaamista ja kehittämistä, jotta syntyy laaja ymmärrys siitä, miten musiikkia voidaan hyödyntää osana muistisairaan arkea. Tarvitaan monenlaista tietoa ja ymmärrystä sekä ammattitaitoa.
Toiminnan uskottavuus, pysyvyys ja turvallisuus on mahdollista ainoastaan aidon innostuksen ja ammattitaidon myötä. Opastamisessa ja innostamisessa täytyy antaa käytännöllisiä ja konkreettisia esimerkkejä. Vaikka tiedämme, että puoli tuntia musiikkia päivässä kuntouttaa, sen toteuttaminen ei ole itsestään selvää ja helposti lähestyttävää ilman selkeitä ja toteutettavissa olevia esimerkkejä.
Hankkeen verkkosivut jäävät käyttöön ja mahdollistavat tiedon leviämisen uusille toimijoille edelleen. Musiikkikuntoutuksen käsikirjan 1000 kappaleen painos jaettiin lähes viimeistä kirjaa myöten.
Hankkeen tekijät hyödyntävät, kehittävät ja levittävät edelleen omassa toiminnassaan ja tulevassa työssään hankkeen aikana kertynyttä osaamista ja tietoa. Hankkeen tietojen vieminen Innokylään levittää erityisesti sosiaali- ja terveysalan toimijoille tietoisuutta hankkeen toiminnasta, tuloksista ja Minun ääneni -toimintamallista.
Paljon jäi tehtävää – hankkeen työ musiikkikuntoutuksen levittämiseksi ja kehittämiseksi jatkuu työntekijöiden perustaman uuden yhdistyksen alla.
MINUN ÄÄNENI Kaikki tapahtumat 21-24 pdf 43kt
