Tässä artikkelissa käydään läpi musiikkiryhmän perusasioita. Artikkelin lopusta löydät kyselyn osallistujan musiikkitaustasta, ryhmän säännöt ja esimerkin ryhmätapaamisen rungosta.
Montako osallistujaa? Noin 15–20 osallistujaa, joista osa on omaishoitajia, on todettu sopivaksi. Tämän kokoisessa ryhmässä keskustelua syntyy helposti ja yhteisessä laulussa on voimaa. Pienessä ryhmässä, jossa on esimerkiksi 3–5 osallistujaa, voi esillä oleminen, laulaminen, soittaminen ja muistelu jännittää. Jonkun osallistujan pois ollessa kokoontumisessa onkin vain yksi tai kaksi osallistujaa. Ryhmässä voi hyvin olla yli 20 osallistujaa, jos toimitaan enemmän ohjaajan ennakkosuunnitelman mukaan ja osallistujien ideoita hyödynnetään vähemmän.
Kesto. 1–1,5 tuntia tuntuu olevan ihanteellinen ryhmäkerran pituus. Etäryhmässä 30–45 minuuttia on riittävä kesto, sillä laitteen välityksellä keskittyminen kuormittaa huomattavasti enemmän kuin kasvokkain tavattaessa.
Kuinka usein tavataan? Minun ääneni -hankkeen toiminnassa pitkäkestoiset, monta kertaa tapaavat ryhmät ovat olleet osallistujille mieluisimpia. Muutamassa tapaamiskerrassa (4-5 kertaa) ehtii toteuttaa jo monia asioita, mutta ryhmäytyminen, kuntoutuminen ja kotiharjoittelu pääsee vasta alkuun. Parasta osallistujien mielestä olisi jatkuva, viikoittain tai joka toinen viikko tapaava ryhmä tutussa ja helposti saavutettavassa tilassa.
Tila. Ohjaajan on hyvä olla näkyvässä paikassa, piirimuodostelma on toimivin. On tärkeää, että kaikki osallistujat näkevät toisensa edes jollain tavalla. Parasta olisi, ettei kenenkään tarvitsisi katsoa toisen selkää. Tilan akustiikka kannattaa huomioida. Suuressa tilassa voidaan tarvita mikrofoni ääntä vahvistamaan. Huolehdi, että tila on esteetön ja helposti saavutettava. Parkkipaikat, hissi ja esteettömät WC-tilat olisi hyvä olla. Mikäli tilassa on erilaisia tuoleja, kannattaa valita laulamisen ja tuolilta nousemisen kannalta kätevät tuolit: upottavilta tai matalilta tuoleilta on hankala nousta ja niissä on vaikea istua hyvässä ryhdissä.
Selkeä puhe ja selkeät ohjeet. Puhu selkeällä äänellä ja tarpeeksi hitaasti. Pidä ohjeet yksinkertaisina. Tarpeeksi selkeät ja hitaat siirtymät tehtävästä toiseen tukevat virittäytymistä uuteen toimintaan. Muistisairaus voi aiheuttaa jumittamista, kun mieli jää askartelemaan edelliseen ja siirtyminen uuteen aiheeseen tai tekemiseen voi olla hankalaa. Siirtymien välissä voi käyttää vaikkapa jotain erikoista soitinta kertomaan, että yksi tehtävä päättyy ja seuraava alkaa. Anna aikaa, älä kiirehdi.
Heikentynyt kuulo hankaloittaa seuraamista. Selkeä, hidas ja tarpeeksi yksinkertainen puhe helpottaa kaikkien osallistumista, erityisesti heikkokuuloisten. Selkeästi puheella ilmaistut ohjeet tukevat myös heikkonäköisiä. Mikrofonin käyttö äänen vahvistamiseksi ei aina ole mahdollista. Tarkista tapaamisen alussa, että kaikki kuulevat esimerkiksi pyytämällä tavallisella äänelläsi kaikkia nostamaan oikean käden pikkurilli ylös. Nosta äänenvoimakkuutta tarpeeksi, jotta kaikki kuulevat.
Välineet: Musiikkiryhmän voi toteuttaa ilman välineitä, mutta välineet usein elävöittävät musiikkiryhmää. Välineitä voivat olla esimerkiksi:
- Musiikin kuuntelun väline, kuten älylaite ja kaiutin tai CD-soitin ja -levyjä
- Huivit tai kertakäyttöiset servietit huiskutteluun
- Monenlaiset helpot rytmisoittimet, Boomwhackers-soittimet. Lue lisää soittimista: Soittaminen – tietoa.
- Pensselit tai nystyräpallot rentoutukseen
- Kotitehtävävihkoja
- Kotitehtäväkysymykset tarrapaperille tulostettuna
- Kuvia ja vanhoja esineitä, kuten kansakoulun laulukirjoja muistelun virikkeeksi
- Erilaiset laput visojen virikkeeksi, tarkempaa tietoa löytyy Visat-osiosta: Visat
- Maalarinteippiä tai tarralappuja osallistujille ja vetäjälle nimilapuiksi
- Laulun sanoja monistettuna tai seinälle heijastettuna
- Ohjaajalle sanoja tai nuotteja
- Netissä on kattavasti digitaalisia lauluvihkoja
Säestys. Ryhmänohjaajan ei tarvitse osata säestää. Laulaa voi hyvin ilman säestystä tai äänitteen kanssa. Lisäksi voi tiedustella, onko ryhmässä sellaisia, jotka ovat harrastaneet jonkin soittimen soittamista. Heitä voi kysyä myös säestäjiksi. Soivat laulukirjat, joissa säestys soi kirjan nappia painamalla, voivat tukea laulua.
Kotitehtävät. Kannattaa kannustaa kuuntelemaan musiikkia kotona ja tekemään musiikkitahtoa kartoittavia kotitehtäviä yksin tai yhdessä läheisen kanssa, mikäli se on mahdollista. Ryhmässä käytyä hyvää pohdintaa voi jatkaa kotona ja kirjata itselle mieluisia musiikkikappaleita ylös.
Ennakkokyselyt. Etukäteen tehdyistä kyselyistä saa suunnitteluapua ryhmän sisältöön ja samalla voi tutustua osallistujiin. Jos mahdollista, ennen ryhmää olisi hyvä kysellä ainakin musiikkitottumuksista: lempimusiikista ja aikaisemmasta musiikki- tai tanssiharrastuksesta. Musiikkitottumuksia voi kartoittaa tämän artikkelin lopussa olevian kysymysten avulla. Kyselyn voi tehdä haastatellen tai muistisairas itse tai hänen läheisensä voi täyttää sen. Musiikkikyselyn yhteydessä on oivallista kuunnella musiikkia jo ennen kysymyksiin vastaamista – se virkistää ja orientoi kysymyksiin.
Etäryhmä. Musiikkiryhmän pitäminen on mahdollista sekä täysin etänä että hybridimuotoisena, jolloin osa ryhmäläisistä on läsnä ja osa etänä. Spontaania vuorovaikutusta on etäopetuksessa kasvokkain tapaavaa ryhmää vähemmän. Muistelukin on usein hitaampaa. Tietotekniikka voi tehdä tepposia ja vaikeuttaa kommunikaatiota: joskus jonkun ääni ei kuulu ja toisen kuva ei näy. Kuitenkin digituokio on oiva vaihtoehto niille, joille kotoa lähteminen on hankalaa. On tärkeää tarjota myös heille mahdollisuus päästä musisoimaan yhdessä muiden kanssa.
Etäryhmässä ei välttämättä voi laulaa yhdessä niin, että kaikkien mikrofonit ovat päällä. Ääni lähtee helposti kiertämään ja kuuluu haittaavasti viiveellä. Videokuvista kuitenkin näkee muiden liikkuvat suut ja kuulee ryhmän vetäjän äänen, vaikka oma mikrofoni olisikin kiinni. Näin saa tunteen ryhmään kuulumisesta.
Muistuta tekstareilla! Kysy ainakin puhelinnumero osallistujilta. Jos mahdollista, muistuta tapaamisesta aina edellisenä päivänä viestillä. Tarkista, lukevatko kaikki tekstiviestejä.
Ryhmäsopimus ja säännöt. Ryhmässä voidaan tehdä sopimus, että osallistujat eivät kerro ryhmän ulkopuolisille ryhmässä kerrottuja, kunkin henkilökohtaisia muistoja ja asioita niin, että kertojan voisi tunnistaa. Ryhmässä myös kunnioitetaan muiden musiikkimakua. Vaikka itsestä jonkun toisen lempimusiikki olisi kuinka huonoa, sitä ei saa haukkua. Ryhmä voi tehdä itselleen omat säännöt. Esimerkkisäännöt löydät tämän artikkelin lopusta.
Kuorokummi eli musiikkivapaaehtoinen. Musiikista kiinnostunut vapaaehtoinen voi olla apuna ryhmätoiminnassa. Vapaaehtoinen kuorokummi auttaa, kun tarvitaan apukäsiä ja ylimääräisiä silmiä tai korvia. Hän on mukana luomassa turvallista ja sallivaa ilmapiiriä ja innostaa esimerkillään muita osallistujia mukaan harjoitteisiin. Kuorokummi voi tehdä ryhmässä havaintoja, joita ohjaaja voi käyttää hyödykseen seuraavien tapaamisten suunnittelussa.
Ryhmän päättyessä. On mahtava tilaisuus käydä läpi ryhmän toimintaa ja haastatella osallistujia heidän kokemuksistaan ryhmän päättyessä. Keskustelkaa kahvitarjoilun äärellä toiminnasta ja oman muistin kuntoutumisesta. Ovatko osallistujat tehneet muutoksia arjessaan? Huomaavatko he muutoksia muistinsa toiminnassa? Ovatko he ottaneet musiikkia aktiivisemmin käyttöön kotona?
Kysely osallistujan musiikkitaustasta
Tämän kyselyn avulla pyritään selvittämään musiikkimieltymyksiä, musiikin kuuntelemisen tapoja ja harrastustaustaa.
- Nimi ja syntymävuosi
- Kuunteletko tai oletko aiemmin kuunnellut musiikkia?
- Millaista musiikkia kuuntelet?
- Millä laitteella kuuntelet musiikkia?
- Millaista on mielimusiikkisi?
- Onko sinulla lempiartistia?
- Oletko harrastanut tai harrastatko musiikkia soittaen, laulaen, kuunnellen?
- Harrastatko tai oletko harrastanut tanssia?
- Pidätkö yhdessä laulamisesta?
- Onko sinulla jokin mieluinen konserttimuisto?
- Mitä ajatuksia ryhmään tuleminen herättää?
Säännöt ryhmässä
- Jokainen osaa ja saa laulaa omalla äänellään.
- Jokainen tekee omalla tavallaan, oman toimintakyvyn mukaan.
- Ei ole pakko tehdä, saa vain katsella.
- Annetaan jokaisen tehdä tavallaan tai vain katsella.
- Ole utelias! Kaikkea kannattaa kokeilla!
- Jokainen saa olla oma itsensä.
- Kunnioitus kaikkia kohtaan.
- Jokaisella on oma mielimusiikki. Kunnioitetaan jokaisen omaa musiikkimakua.
- Saa kysyä ja kommentoida!
- Annetaan jokaisen muistelulle ja mielipiteille tilaa.
- Ryhmässä kuultuja toisten ryhmäläisten asioita ei kerrota ulkopuolisille nimen kanssa.
- Ryhmään tutustuvat vierailijat osallistuvat harjoitusten tekemiseen.
- Aina on aikaa aplodeille.
Esimerkki ryhmätapaamisesta
Tässä on esimerkki tunnin kestävästä ryhmätapaamisesta. Löydät esimerkissä käytetyt tehtävät oppaan Tehtävät-osiosta. Kokeile ja sovella itse omannäköinen ryhmäkerta!
- Aloitus: Tervehdi, toivota tervetulleeksi ja kysele, mitä kuuluu.
- Lämmittely: Nimirinki, Pulina, Auki, Hippa
- Alkulaulu: Hans vili vili
- Visat: Teemavisa – syksyyn liittyvät laulut
- Laulaminen: Laulun sanojen muisteleminen: Paimenen syyslaulu
- Liike: Kuvaileva laulu – tehkää kuvailevat liikkeet äsken muisteltuun Paimenen syyslauluun.
- Muisteleminen ja pohdinta: Musiikkimuisto-tehtävä ja keskustelu sen pohjalta.
- Kotitehtävä: anna kotitehtäväksi aloittaa musiikkitahdon kirjoittaminen vihkoon tekemällä listaa oman elämän tärkeistä kappaleista.
- Soittaminen: Soitetaan ja lauletaan – kuunnelkaa jokin äskeisen tehtävän muistoihin liittyvä kappale, soittakaa ja laulakaa mukana (jos sopivaa kappaletta ei tullut keskustelussa esiin, laita soimaan Satumaa).
- Rentoutus: Maalailurentoutus
- Loppulaulu: Taivas on sininen ja valkoinen
- Lopetus: Kysy, millä mielellä osallistujat nyt ovat. Muistuta seuraavan kerran ajankohdasta. Kiittäkää ja antakaa vielä lopuksi aplodit itsellenne ja toisillenne.
