10.10.2022
Tekstin kaikki nimet ja yksityiskohdat on muutettu yksityisyydensuojan takaamiseksi.
Olen vuodesta -86 lähtien toiminut hoitotyössä ikäihmisten parissa, ensin kodinhoitajana ja sitten vuosituhannen vaihteesta lähihoitajana kotihoidossa. Tuolloin työurani alkuaikoina, nuorena parikymppisenä, ei ollut vielä tietoakaan siitä, mikä merkitys musiikilla oikeasti on hoitotyössä. Silloin ei tiedetty sen merkityksestä asiakkaan ja hoitajan yhteistyölle. Eipä siitä käyty minkäänlaista keskusteluakaan vielä silloin.
Onneksi musiikin vaikutus on nyt huomattu ja sitä on alettu tutkimaan ja tuomaan julkisuuteen. Musiikin käyttämisestä hoitotyössä on hyötyä ja iloa sekä asiakkaalle että hoitajalle. Mitään haittaa siitä ei ole.
Musiikin käyttäminen vaatii avoimuutta ja tilannetajua
Olen niin sanotusti itseoppinut tuon musiikin käyttämisen työssäni ja huomannut sen hyödyt. Silloin uutena hoitajana heti alussa ei välttämättä löytynyt yhteistä puheenaihetta asiakkaan kanssa. Musiikista löytyi. Käytän nykyäänkin vuodenaikoja ja juhlapyhiä hyväkseni tuttujen laulujen löytämiseen. Kysyn asiakkaan lempilaulua ja joskus käy niin, että asiakas kertoo, miten sanat menevät. Yhdessä tapailemme sitten sanoja. Se on hyvää muistin harjoittelua molemmille.
Ulkoillessa matka taittuu usein sujuvammin ja matka pitenee ihan itsestään, kun lauletaan, eikä edes väsytä. Laulaa ei tarvitse tietenkään aina ja joka kerta, riippuu tilanteesta. Yleensä vaan jutellaan asiakkaan kanssa, musiikki tulee mukaan tarpeen vaatiessa.
Saattohoidossa, kun valvotaan vuoteen vieressä, musiikki toimii hyvänä lohduttajana. Silloin voi laulaa tai soittaa virsiä tai muita lauluja, mitä asiakas haluaa kuulla. Musiikki rauhoittaa.
Musiikin käyttäminen hoivatyössä vaatii tilannetajua, rohkeutta sekä uteliaisuutta asiakasta ja hänen elämänhistoriaansa kohtaan. Se vaatii myös halua ottaa musiikki mukaan työpäivään. Kaikki eivät tietenkään pidä musiikista ja sitä pitää kunnioittaa.
Olen aina nauttinut musiikista. Laulanut olen omaksi iloksi yksin, kun lauluääntä minulle ei ole suotu. Asiakkaathan eivät siitä välitä, millä äänellä lauletaan. Yhdessä oleminen ja laulaminen työn touhussa on se juttu! Pitää vaan uskaltaa, jos ja kun halua on.
Musiikki voi auttaa kohtaamisen haasteissa
Haasteelliset tilanteet sujuvat yleensä helpommin asiakkaan kanssa musiikin avulla. Se rentouttaa ja saa ajatukset niistä “ei niin kivoista” toimista muualle. Kerron muutaman esimerkin urani ajalta.
Yksi kokemus menneiltä vuosilta: Asiakas, olkoon vaikka Väinö, päälle 70 v. alkoholisti, diabeetikko. Väinö oli yksin elävä, rahaton, erakoitunut perheetön mies. Rahat eivät riittäneet muualle kuin viinaan ja tupakkaan. Kotihoitoon hän suhtautui epäilevästi. Toisinaan hoitajat sai ns. kyytiä pesupäivänä, joskus taas kaikki meni hyvin.
Mennessäni tuon Väinön luo suihkupäivänä miehen kyräillessä epäilevästi istuessaan sohvalla, hyräilin jotain laulua touhutessani ja otin puheeksi, mistä lauluista Väinö mahdollisesti pitää. Hän ei tiennyt. Ehdottelin jotain, istuin viereen ja kerroin joskus koulussa oppineeni sen Oolannin sodan, mutta en ihan kaikkia sanoja muistanut. Väinö muistikin! Yhdessä laulettiin lopulta muitakin Väinölle sopivia lauluja ja siinä samalla käytiin suihkussa, leikattiin kynnet ja rasvattiin jalat. Kyselin vointia, kipuja, keskusteltiin ateriapalvelun ottamisesta ynnä muusta. Kehuinkin Väinölle, miten hyvin muisti sanat ja laulettiin yhteen. Mies oli tyytyväinen ja jatkossa meidän yhteistyö oli mutkatonta. Ateriapalvelu, siivousapu ja muut palvelut sovittiin. Sain kiitokset ja kettukarkin.
Toinen kokemus: Lempi 96 v. Karjalan evakko, kaksi kertaa lähtenyt Karjalasta. Lempi oli harrastanut musiikkia koko ikänsä. Hän oli yksinäinen ja asui syrjäkylällä. Kotikäynnillä vastassa olikin väsynyt ja allapäin oleva rouva sohvallaan. Hoidin askareet ja koetin jutella, mutta Lempi ei oikein jaksanut. Ei kipuja tai muita vaivoja, verenpaineetkin olivat kohdillaan.
Hetken mietin ja istahdin viereen. Kysyin samalla, että laulettaisiinko yhdessä. Sitten aloitin Jo karjalan kunnailla…. Lempi siihen, että elä sitä laula, en halua kuulla. Kertoi sitten evakkoreissuistaan ja että koti siellä jossain oli poissa, sitä ei enää ole. Yhtäkkiä Lempi aloitti Ilon ääni ihanainen ilmoillemme ilmestyi…. Yhdessä laulettiin kevään tuojasta, leivosesta, oli kevät. Mieli parempana Lempi jäi sitten päiväkahvia juomaan ja odottamaan huomista päivää. Tämä kokemus on sieltä 90-luvulta, jolloin oli vielä aikaa olla asiakkaan luona pidempään, kuin se 15 minuuttia.
Kolmas kokemus ei ole minun, vaan hyvän ystäväni Etelä-Suomesta. Itse en työskentele ihmisten kanssa, joilla on hyvin pitkälle kehittynyt muistisairaus. Miia on hoitajana tehostetussa palveluasumiyksikössä, jossa osa asukkaista on jo niin sanotusti puhumattomia. Miialla on tapana hyräillä asukkaiden luona ollessaan, kun kontaktia ei kaikkien kanssa pysty saamaan. Sitten eräässä asukashuoneessa puhumaton asukas alkoi laulamaan samaa laulua ihan selkeästi Miian kanssa. Jostain se oivallus sitten tuli ja Miia kysyikin laulamalla jollain tutulla sävelellä, mitä tälle Kertulle kuuluu ja onko kipuja, Kerttupa vastasi samalla sävelellä laulamalla hymy kasvoilla.
Siitä lähtien kommunikointi sujui Miian ja Kertun välillä sävelin. Myöhemmin Miialle selvisi, että tämä Kerttu oli nuorena harrastanut musiikkia ja Miia vei tätä tietoa myös työkavereilleen. Tässä tulee ilmi se, että miten tärkeää on tietää hoidettavien elämänhistoriaa, jotta sitä tietoa voisi käyttää hoitotyössä helpottaakseen asiakkaan ja hoitajien yhteistyötä.
Musiikki täytyy nähdä mahdollisuutena
Tänä päivänä kotihoidon työ on hektisempää ja kiireisempää kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Kotihoidossa aika on rajattu minimiin asiakkaalle, joten musiikin ottaminen mukaan päivittäin voikin olla hieman haastavaa. Riippuu tietenkin omasta fiiliksestä ja asiakkaan olotilasta, miten päivä menee ja sopiiko musiikki tai laulaminen kohtaamiseen. Asiakkaat ja hoitajat vaihtuvat usein, mikä tuo omat haasteensa.
Musiikki on yksi tapa saada työhön mielekkyyttä ja helpottaa asiakkaan vointia ja jännitystä. Laulamisen kautta pääsee asiakasta lähelle ja musiikista puhuttaessa pääsee hänen historiaansa tutustumaan. Samalla voi ymmärtää paremmin hänen ajatuksiaan, käyttäytymistään ja elämää yleensä. Olen huomannut, että hyvin usein musiikin avulla asiakas kertoo itsestään hyvinkin vaikeita asioita ja kipeitä kokemuksia. Se on luottamuksen osoitus ja siitä pitää muistaa myös kiittää. Näin hoitajana pystyn hyödyntämään työssäni näitä asioita jokaisen ikäihmisen kohdalla yksilöllisesti erikseen.
Ajattelen, että hoitoalan koulutuksessa voisi tuoda esille musiikin merkityksen hoitotyössä, vaikka edes vapaaehtoisena kurssina. Täydennyskoulutus olisi yksi hyvä keino saada musiikin hyödyt esille hoitotyöhön. Kotihoidossa viriketoiminta on erikseen ja sinne voisi viedä tietoa musiikin hyödyistä.
Kolmas sektori on meidän kunnassa jo hyvin mukana ja aktiivinen vanhusten virkistyksessä. Ulkoilupäivät ja bingot päiväkahveineen ja yhteislauluineen ovat tärkeitä tapahtumia. Myös paikkakuntamme musiikkihenkilöt tuovat ikäihmisille iloa ja virkistystä. Mukana on niin nuoria kuin vanhempiakin. Nuoret jotka harrastavat musiikkia, saavat samalla myös esiintymiskokemusta näistä tilaisuuksista. Kaikki hyötyvät!
Kyllä, musiikista on hyötyä ja iloa ikäihmisille myös hoitotyössä. Musiikki kuuluu elämään.
Teksti: Merja Sirviö
Vierailijan viisauksia -sarjassa vierailevat asiantuntijat jakavat tietoaan ja kokemuksiaan.
